keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Näin kaikki alkoi

Tänään on mun ja miehen vuosipäivä. Tänään on kulunut viisi vuotta meidän ensitapaamisesta.
Toisaalta niin pitkä aika, mutta toisaalta niin lyhyt. Tuntuu, että me ollaan tunnettu aina.


Me tavattiin hyvin nykyaikaisella tavalla. Santeri oli laittanut seuranhakuilmoituksen deitti.nettiin ja mä vastasin siihen. Ilmoitus erottui joukosta edukseen, koska siinä etsittiin vain kahviseuraa ja uusia kavereita. Viestiteltiin jonkin aikaa ja sitten ryhdyin aika uhkarohkeaksi ja kutsuin Santerin luokseni ensimmäisille treffeille. Tänään on siis sen kohtaamisen vuosipäivä.



Käytiin muutamilla treffeillä, mutta jälkeenpäin tunnustettiin toisillemme, ettei kipinä siinä vaiheessa oikein syttynyt. Juhannuksen jälkeen kutsuin Santerin kuitenkin taas kylään, ihan muuten vaan viettämään aikaa, ja siitä se kaikki sitten lähti liikkeelle. Santeri tuli mun luokse ja jäi yöksi. Ja sitä seuraavaksi yöksi ja sitä seuraavaksi. Pian huomattiin, että asuttiin yhdessä ja oltiin rakastuneita.



Yksi vuosi ja yksi päivä seurustelun aloittamisen jälkeen mentiin naimisiin. Pikaista toimintaa monien mielestä, mutta se vaan tuntui niin oikealta. Meidän häät oli aivan ihanat ja muistellaan sitä päivää lämmöllä. Tänä vuonna onkin jo siis meidän neljäs hääpäivä.




Näihin viiteen vuoteen on mahtunut paljon sekä hyviä että huonoja hetkiä, mutta ne huonot hetket ovat liittyneet vain meidän parisuhteen ulkopuolisiin asioihin. Meillä pariskuntana on asiat aina olleet hyvin. Me ei riidellä koskaan, ollaan kumpikin hyvin tasaisia luonteita. Ollaan yhdessä selvitty elämän koettelemuksista ja kasvettu vahvemmiksi ja paremmiksi ihmisiksi, yksilöinä ja yhdessä. Meillä on hauskaa toistemme seurassa, arvostamme toisiamme ja keskustelemme asioista jatkuvasti. Emme halua muuttaa edes niitä toisiemme huonoja puolia, mutta tuemme toisen omaa halua kehittyä ihmisenä ja oppia uutta. Hellyys ja läheisyys, arkipäivän pienet teot ja yhteinen aika pitävät romantiikkaa yllä. Meillä kumpikin osallistuu kodin ja lapsen hoitoon tasapuolisesti ja kummallekin järjestetään myös riittävästi ihan omaa aikaa. Tuntuu, että rakkaus vaan syvenee päivä päivältä ja ollaan onnellisempia juuri nyt kuin koskaan ennen.


Emma & Santeri
Nyt ja aina




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!