maanantai 30. maaliskuuta 2015

Virvon varvon

Me vietettiin taas ihana viikonloppu Helsingin mummolassa. Juhlittiin mun valmistujaisia
sukulaisten kanssa ja käytiin virpomassa. Harvinaista kyllä, koko meidän perhe oli paikalla
mukaanlukien vävypojat ja Lenni, ja naureskelinkin että mummin ja ukin täytyy hommata
isompi asunto kun lapsenlapsia alkaa tulla enemmän. Onneksi sopu antoi sijaa ja mahduttiin
kaikki kahdeksan majailemaan vielä ihan hyvin mummolassa.


Sateinen sää ei pikkunoitaa häirinnyt ja palkaksi tulikin paljon herkkuja.
Isin ja äitin täytyy varmaan vähän avustaa niiden syömisessä. ;)


Virpominen on hauska perinne ja muistan omasta lapsuudesta miten jännittävää
oli koristella oksia ja käydä soittamassa naapureiden ovikelloja. Ei sitä silloin ajatellut,
että jotkut aikuiset eivät halua tulla virvotuiksi. Nyt on saanut taas lukea huonoista
käytöstavoista niin virpojien kuin virvottavienkin taholta ja siitä tuli vähän paha mieli.
Kummallista miksi tällaista kivaa juttua ei vaan voi ottaa rennosti, eikä pieni tujaus
huumorintajuakaan ole ikinä pahitteeksi. Ei se ole niin vakavaa. Antaa lasten olla lapsia
ja nauttia omalla tavallaan tästä yhdestä päivästä. 


Valmistujaisjuhlat olivat taas rennot kakkukahvit ja kakku oli hyvin simppeli.
Lennin lelusaha toi siihen vähän tätä sisustusteemaa (kiitos ideasta, Karita!).
Nyt on sitten juhlat juhlittu ja paluu arkeen on koittanut. Aktiivista työnhakua,
keikkatöitä, kotisivujen tekoa, niistä on tämän sisustajan päivät tehty.

-Emma-




perjantai 27. maaliskuuta 2015

Taapero värikylpee

Työväenopisto järjesti täällä meilläpäin värikylpyä taaperoikäisille ja me tietysti
Lennin kanssa osallistuttiin. Käytiin ahkerasti värikylpemässä kun Lenni oli vauva
enkä itseasiassa tiennyt, että myös taaperoille on olemassa sellainen harrastusmahdollisuus.
Hyvin erilaista tämä olikin kuin ennen. Vauvat tykkäävät tutustua väreihin ja sotkea itsensäkin,
ryömiä "taideteosten" päällä ja maistella, mutta nämä taaperot vain keskittyivät maalaamaan.
Lenni uskaltautui vähän kädellä kokeilemaan mustikkasosetta, mutta muuten hoiti taiteilun
siveltimellä. Eihän se nyt ole kiva että kädet on likaiset. ;)




Kyllä nämä tällaiset 2-vuotiaat on vaan niin ihania. Lenni puhua pälpättää ihan koko ajan,
siis valehtelematta se on hiljaa ainoastaan nukkuessaan. Mistä ihmeestä sitä asiaa riittää...
Mies tietysti vitsailee, että äitiinsä on poika tullut tässä asiassa, juupa juu...
Konsonantteja kaipaillaan edelleen Lennin puheeseen, mutta kyllä siitä nykyään ulkopuolisetkin
selvää saa. Lenni ymmärtää niin paljon asioita, että välillä tuntuu että se ymmärtää kaiken
kaikesta. Meidän poika on fiksu, herkkä, hellä, kohtelias ja huumorintajuinen.

Leikit monipuolistuu koko ajan. Enää ei riitä pikkuautojen järjestely riveihin, vaan kaivettiin
vaatehuoneen kätköistä automatto esiin ja se onkin nyt yksi parhaista jutuista. Lisäksi
junaradan rakentaminen, legot, palapelit ja ylipäätään kaikki missä rakennetaan tai korjataan
on nyt suosiossa. Kun Lenni korjaa leluautojaan, niin se laittaa päähän kuulosuojaimet ja
kypärän ja kaivaa oman työkalupakkinsa esiin.





-Emma-

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Saanko esitellä: sisustaja Emma Heinonen

Mä olen nyt sisustaja.


Todistukset jaettiin perjantaina ja sen jälkeen juhlittiin luokan kesken oikein kunnolla.
On niin onnellinen, haikea, helpottunut, kiitollinen ja hämmentynyt olo. Mitäs sitä sitten tekisi?
Yleisarvosanaksi mulle tuli koulutuksesta K3 eli kiitettävä. Kouluttajan mukaan olin niin
ahkera, tunnollinen, aktiivinen ja kaikinpuolin hyvä opiskelija, ettei muunlainen arvosana
käynyt edes mielessä. Sain ihan loistavat palautteet kaikista työharjoitteluistani ja nyt mä
vihdoinkin uskon, että musta on tälle alalle. Seuraavaksi voisin suorittaa sisustajan ammatti-
tutkinnon ja sitten pyrkiä toteuttamaan suurinta haavettani eli lähteä opiskelemaan sisustus-
arkkitehdiksi. Hmm... On siinä ainakin haastetta kerrakseen. Tämän koulutuksen jälkeen
tiedän, että musta on ihan mihin vaan ja voin saavuttaa kaikki unelmani.


Lauantaina juhlittiin miehen perheen kanssa kakkukahvien merkeissä mun valmistumista
ja ensi lauantaina samanlaiset juhlat sitten tiedossa Helsingissä. Tällä viikolla luvassa
keikkatöitä, työhaastattelu ja kotisivutkin on työn alla. Tekemistä riittää edelleen. :)

-Emma-








torstai 19. maaliskuuta 2015

Ohi on


Tänään oli viimeinen koulupäivä. Huomenna juhlitaan isosti meidän luokan kesken valmistujaisia ja saadaan toki ne todistuksetkin. Oli haikeaa tyhjentää pukukaappi, palauttaa työvaatteet ja tehdä vielä viimeiset paperityöt. Se on ohi nyt. Eniten tulee ikävä meidän luokan hyvää henkeä ja yhdessä tekemisen meininkiä. Toivottavasti pidetään jatkossakin yhteyttä, mutta pahoin pelkään, ettei niin tule käymään kuin ihan muutaman luokkakaverin kanssa.

Mun oma tilanne on sellainen, etten ole vielä löytänyt töitä. Ensi viikolla olen onneksi pari päivää Dekoro/Kaarnalaivassa tuuraamassa, mutta muuten saattaa päivät tuntua tyhjiltä. Olen viimeisen vuoden aikana tottunut tekemään töitä melkein ympäri vuorokauden yhtään itseäni säästelemättä ja nyt pitäisikin sitten olla ilman jatkuvaa stressiä ja tekemättömien töiden pinoa. Haluaisin ehdottomasti saada töitä mahdollisimman pian ja aionkin nyt asennoitua niin, että työnhaku on tuleva työni. Mikä tahansa homma kelpaisi ja kaikenlaisiin paikkoihin olen hakenutkin. En haluaisi enää yhtään hetkeä elää tukien varassa. Olen viimeksi ollut työtön noin kymmenen vuotta sitten, enkä muista enää millaista se on. Vaikeaa se varmasti tulee olemaan näin työorientoituneelle ihmisille kuin minä. Luotan kuitenkin siihen että elämä kantaa ja ahkeruus palkitaan.


Olen laittanut jo vähän pääsiäistä kotiin.
Ihanaa loppuviikkoa kaikille!

-Emma-


maanantai 16. maaliskuuta 2015

Kiitettävän arvoinen suoritus

Siinä se nyt on, mun toinen kiitettävän arvoinen tutkintosuoritus.


Kyseessä on siis koristemaalaus. Ihan hirveä homma enkä tekisi uudestaan, mutta siinä seinällä se nyt on. Olen aina halunnut mustan himmelin, mutta ei mulla riittäisi hermot alkaa sellaista näpertämään, joten maalattu himmeli on ihan hyvä vaihtoehto. Tein himmelin piirtoheittimen avulla, raidat teippaamalla ja pienen kuusen sabluunalla. Erityistä kiitosta arvioijilta sain sommittelusta ja siitä, että maalaus sopii juuri tähän tilaan eli meidän olohuoneeseen. Olen tyytyväinen, vaikka itse en ollutkaan ihan samaa mieltä siitä, että kiitettävän arvoinen maalaus on kyseessä. Onneksi mun mielipide ei vaikuttanut asiaan.

Pintakäsittelyn tutkintosuoritukseen kuului myös kalustemaalaus, mikä tuli mulle vähän yllätyksenä joten hyvä vaan kun olin maalannut Lennin huoneen pöydän ja tuolit. Niissä jälki oli siistiä ja kehtasin ne esitellä.



Lennin leikkikeittiökin tuunaus on pientä viimeistelyä vaille valmis. Esittelen sen täällä blogin puolella, kunhan saan aikaiseksi lisätä vielä viimeiset silaukset. Mummo ja vaari toivat mökiltä Lennin huoneeseen Livalin vanhan valaisimen. Mä niin tykkään siitä ja tunnearvoakin sillä on, koska se on miehen vanhempien aikoinaan häälahjaksi saama.



Viikonloppuna ollaan nautittu ja rentouduttu, ulkoiltu ja oltu stressaamatta yhtään mistään.
Lennikin on tykännyt, kun äiti ei ole juossut pää kolmantena jalkana hoitamassa asioita.
Maanantaina jatkuu koulun loppumiseen liittyvien asioiden hoitaminen ja viimeiset paperityöt,
joten kyllä tällainen oikeasti tekemisestä vapaa viikonloppu teki hyvää tässä vaiheessa.

-Emma-






perjantai 13. maaliskuuta 2015

Pikkutytön huoneen muodonmuutos

Tänään olikin harvinaisen kiva päivä ollakseen perjantai 13. päivä.
Mun kaikki kolme tutkintosuoritusta arvioitiin ja kahdesta tuli kiitettävä, yhdestä hyvä.
Olen enemmän kuin tyytyväinen. Erityisen tärkeää mulle oli, että sain kiitettävän
sisustustöiden näytöstä, koska se homma on juuri sitä, jota haluan tehdä työkseni
tulevaisuudessa. Siinä siis oikeaan asiakaskohteeseen suunniteltiin sisustus ja
toteutettiin se. Mun kohteena oli erään omakotitalon lastenhuone. Huoneen asukas
on 3,5-vuotias tyttö, joka tykkää vaaleanpunaisesta ja Hello Kittystä, piirtämisestä
ja askartelusta. Tytön isän toiveisiin huoneen suhteen kuului tunnelmallisuus,
aikuiselle istumapaikka ja pähkinän sävyisiä kalusteita sekä riittävästi säilytystilaa.
Tässä muutama ennen-kuva:




Tässä välissä tapahtui paljon. Revin kaikki vanhat listat pois, tein pohjatyöt, maalasin,
ompelin, kävin asiakkaan kanssa ostoksilla, asensin jalka-, ikkuna-, ovi- ja kattolistat.
Paras vaihe eli kalustaminen ja somistaminen kesti vain päivän ajan.
Tässä jälkeen-kuvia:





Oon kyllä tyytyväinen lopputulokseen. Pienen asiakkaani suosikkijutut huoneessa ovat
liitutaulutarralla päällystetty pöytä (kerrankin pöytä, johon voi piirtää!), katosta roikkuvat
paperipallot ja seinälle liimatut tarrapallot sekä nukensänky. Ompelin itse verhot ja päiväpeiton
sekä tytön että nuken sänkyyn. Yöpöytänä toimivan pikkukaapin kunnostin, koska se oli
aika hurjan näköinen alunperin. Ikean Råskog-tarjoiluvaunu toimii piirustus- ja askartelu-
tarvikkeiden säilytyspaikkana ja sitä on pyörien ansiosta helppo liikutella huoneesta toiseen.
Hello Kittyä en huoneeseen halunnut, mutta kehystetyillä Hello- ja Kissa-julisteilla sain
hienovaraisesti sitäkin teemaa tuotua tilaan. Pyrin tekemään huoneesta mahdollisimman
"ajattoman", eli että se menisi tytöllä vielä monta vuotta eteenpäin ilman valtavan suuria
muutoksia. Sen takia ei kaikki olekaan pelkkää pinkkiä ja pikkutyttöjen juttuja.

Nyt siirryn viettämään ansaittuja vapaita enkä aio tehdä mitään järkevää pariin päivään.
 Ihanaa viikonloppua kaikille!

-Emma-






keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Top 5: Lukuvinkit tulevalle äidille

Mä etsin kirjoista tietoa kaikesta mahdollisesta. Meillä on metritolkulla kirjahyllyjä
ja tuhansia kirjoja. Kirjojen lukeminen on parasta ajanvietettä sekä mun että miehen
mielestä. Meillä ei telkkarikaan juuri koskaan ole päällä, koska luetaan paljon mielummin.
Tietysti näin työssäkäyvänä/opiskelevana/perheellisenä ihmisenä aikaa lukemiseen ei ole
läheskään yhtä paljon kuin aikaisemmin. Teini-iässä valvoin aamuun asti hyvän kirjan
parissa, mutta enää ei sellaiseen ole valitettavasti mahdollisuutta. Raskausaikana tuli
luettua paljon. Sairaslomalla aikaa oli vaikka muille jakaa ja kivut estivät kaikenlaisen
liikkumisen, joten kun kuitenkin pystyin vaan makaamaan sohvalla, niin käytin senkin
ajan hyödyksi. Opiskelin kaiken mahdollisen raskaudesta ja synnytyksestä ja 
valmistauduin tulevaan. Tässä mun odottavan äidin lukuvinkkien top 5.

1. Vuoden mutsi (Satu Rämö&Katja Lahti)

En voinut olla hirnumatta ääneen tätä lukiessani. Huumorilla höystettyä asiaa.

"Vauvamaailmasta on helppo järkyttyä, jos nainen ei löydäkään itsestään hehkuvaa odottajaa,
ammattimaista ponnistajaa ja seesteistä imettäjää. Vuoden mutsin missio on ilahduttaa ja
tsempata äitiä matkalla kahdesta viivasta yhteen kynttilään. Vauvavuodesta jää varmemmin
henkiin, kun pidentää naurulla ikää. Keskinkertaiset äidit Katja ja Satu laittavat omat
kokemuksensa jakoon roisilla huumorilla kuorrutettuna. Osittain tekijöiden suosittuihin
blogeihin perustuvassa kirjassa on ajanvietettä imetysmaratoneille ja tilaa omille merkinnöille,
jotta siitä ekasta vuodesta jäisi edes jotain käteen."

2. Minä en sitten muutu - Odottavan äidin tunnustuksia (Minna Kiistala)


Huumoria taas ja mielenkiintoinen näkökulma äidiksi tulemiseen. Tunnistin itseni tekstistä.

"Minä en sitten muutu on hauska, tarkkanäköinen ja rehellinen kirjoitus ensimmäisen lapsen
odottamisesta. Kolmekymppinen Minna Kiistala murtaa myytin seesteisyyttä säteilevästä
odottajasta ja kertoo suoraan ja kaunistelematta, millainen fyysinen ja etenkin henkinen
koettelemus ensimmäinen raskaus on. Kirjassa seurataan lapsentekoprosessia piilevän
vauvakuumeen syttymisestä ja lamavauvan tekemisestä aina raskauden viimeisiin päiviin
saakka. Kiistala kertoo itseään säästelemättä tunteistaan, olivat ne sitten pelkoja
identiteetin ja parisuhteen tuhoutumisesta tai kiukkua siitä, että varpaankynsien
lakkaaminen ison mahan kanssa on täysin mahdotonta. Odotusaikaan mahtuu synkkiä
epätoivon hetkiä ja hillitöntä iloa - sekä monta vakuuttelua siitä, että "minä en sitten muutu."

3. Apua, olen äiti! (Lilli Earl)


Hyväntahtoinen realismipamaus vaaleanpunaisen hattaran keskelle.

"Lapsiperheen arki on vaativaa ja se voi joskus olla kovaa ja raskastakin. Myös parisuhteen
toimivuus saattaa aika ajoin olla koetuksella. Kaipaamansa sympatian sijasta "sitä saa mitä
tilaa" -ajatteluun törmättyään kahden lapsen äiti Lilli Earl sai kimmokkeen kirjaansa. Hän
päätti, ettei katkeran, keski-ikäisen, pienten lasten äidin rooliin ole pakko alistua. Voimaa
tuova ja toivoa antava huumori onkin tärkeä osa tätä kirjaa, jossa Lilli kertoo ajatuksistaan
äitiyden, vaimouden ja naiseuden tiellä ja muistelee myös omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan."

4. Synnytys (Katerina Janouch)


Kaikki mahdollinen synnytyksestä, mitään kaunistelematta mutta turhia myöskään pelottelematta.

"Yksikään nainen ei unohda synnytyksiään. Jokainen synnytys on yhtä persoonallinen ja
yksilöllinen kuin sinä itse. Älä kuuntele kauhujuttuja, mutta älä myöskään niele sitä, että
synnytys olisi sama kuin lähtisit retkelle puistoon. Tämä kirja kertoo kaiken synnytyksestä:
kivunlievityksestä ja synnytysasennoista niin sanottuun sukellustekniikkaan. Lisäksi kerrotaan
synnytyksen jälkeisistä ainutlaatuisista päivistä ja vastasyntyneen hoidosta."

5. Äidin voimakirja (Mervi Juusola)


Oikeasti hyviä neuvoja ja vinkkejä äitiyteen. Todettu toimiviksi Lennin kanssa. :)

"Väsyneet äidit sekoilevat. Pesevät hiuksensa hammastahnalla. Lähtevät töihin yksi silmä
meikattuna. Kutsuvat lapsiaan ja miestään koiransa nimellä, heijaavat lehtihyllyn luona
tyhjiä ostoskärryjään kuin lastenvaunuja. Stop! Väsymysvuosille ei tarvitse uhrata itseään,
lapsen hyvinvointia tai parisuhdetta. Puurtamisesta ei jaeta palkintoja eikä aina ole pakko
jaksaa - äidinkään. Tämä kirja kertoo siitä, miten levottomasta voi tulla levollinen.
Ilottomuudesta ilo. Äidistä ja vahva ja heikko, kohtuullisissa mittasuhteissa."

+ Lukuvinkki tulevalle isälle:
Isäksi ensi kertaa (Jari Sinkkonen)


"Kun miehen elämä mullistuu... Mitä olisi hyvä tietää?
Mihin isää tarvitaan? Isäksi tuleminen ei ole mikään itsestäänselvä suoritus, vaikka siihen olisi
oikein asennoitunut. Lapsen myötä moni asia muuttuu niin miehen arvomaailmassa, ekonomiassa,
parisuhteen työnjaossa kuin itsekeskeisyyteen oppineessa omakuvassakin. Isyys muuttaa miestä,
mutta rohkeasti isyyden virtaan heittäytyvä huomaa saavansa valtavasti sisältöä, värejä ja
vivahteita elämäänsä. Turvallinen, hassutteleva ja viitseliäs isä on lapselleen paitsi opastaja,
valmentaja ja idoli, sellaisenaan myös kyllin hyvä oma elämänsä guru. Isäksi ensi kertaa
sisältää 26-45-vuotiaiden miesten haastatteluja ennen ja jälkeen isäksi tulon.
Esimerkkihenkilöiden avointen kertomusten kautta valotetaan mm. "synnyttävän" miehen
moninaisia rooleja, uuteen elämänvaiheeseen liittyviä huolia, suhdetta omiin vanhempiin ja
tulevan lapsen sukupuoleen asetettuja mielikuvia. Tutkimusraportteja peilaava teos sisältää
lisäksi tieteellistä näyttöä miehen aivokemian hormonaalisista muutoksista."

 Omista odottavan äidin lukuvinkeistä haastan kertomaan Kaunis pieni elämä-blogin Annen. :)

-Emma-






torstai 5. maaliskuuta 2015

Lannistumattomat

Meidän perhe on viime aikoina vähän sairastellut ja stressiä pukkaa päälle
monellakin elämän alueella. Onneksi suunta on ylöspäin eikä meitä niin
helposti lannistetakaan. Mallia voi ottaa tuosta perheen pienimmästä, joka
jaksaa katsella huoneensa ikkunasta pihalla työskentelevää aura-autoa
vaikka kuinka olisi korkea kuume. :)


Isi jäi pojan kanssa kotiin sairastamaan, kun äiti suuntasi taas töihin. Hyvin on 
onnistunut täysipäiväisen opiskelun ja keikkatöiden yhdistäminen ja Dekoroon/Kaarnalaivaan 
on aina niin kiva mennä. Ihania pääsiäisjuttuja tullut jo myyntiin! Vinkkinä
 muuten, että naistenpäivän kunniaksi liikkeessä on kaikki tuotteet -20% lauantaina 7.3.




-Emma-




maanantai 2. maaliskuuta 2015

Top 5: Edulliset sisustuslöydöt

Välillä sitä vaan tekee ihan loistavia löytöjä ihan tavallisistakin kaupoista ja
juuri silloin kun vähiten odottaa. Joskus lähden toki ihan tarkoituksella etsimään
jotain tiettyä, mutta useimmiten vastaan tulee sattumalta sellaisia juttuja, jotka
on kuin luotu meidän kotiin. Tässä mun edullisten sisustuslöytöjen top vitonen.

1. Clas Ohlsonin valaisin


Vaikka haaveilen Muuton E27-valaisimesta, niin tämä on hyvä korvike.

2. Löytötavaratalon matto


Ihan täydellinen löytö meidän eteiseen, juuri sopivan kokoinen ja mikä tärkeintä,
mustavalkoinen kuviointi miellyttää silmää.

3. H&M:n raitapussi


House Doctorin raitapussin korvike, mutta hyvin palvelee lastenhuoneessa.

4. Tigerin kello


Aavistus kuparia on kiva lisä sisustuksessa ja tämä kello löysi paikkansa meidän työpöydän luota.

5.Tokmannin pöllötyyny


Joku juttu niissä pöllöissä vain on, että tykkään niin kovasti. Hintakaan ei tämän
tyynyn kohdalla päätä huimannut.



Esittelen viikoittain jonkin aiheen omat top vitoseni ja haastan joka kerta mukaan yhden bloggarin.
Tällä kertaa haastan omista edullisista sisustuslöydöistään kertomaan With all my love-blogin Jennan. :)

-Emma-