Kesäjuhlat. Kevätjuhlat. Sama asia mulle. Jotenkin tuntuu hassulta kutsua kevätjuhlia nimenomaan KEVÄTjuhliksi, koska kesän tuloahan siinä juhlitaan. Kevään puolella ne juhlat toki useimmiten järjestetään, mutta kesäjuhlat kuulostaa vaan niin paljon kivemmilta, eikö vaan?
Mutta itse asiaan, eli niihin juhliin. Lennin pph ja alueen muut perhepäivähoitajat järjestivät yhdessä kesäjuhlan läheisessä leikkipuistossa. Kahviteltiin ja lapset esiintyivät. Kyllä sai äiti ja isi taas olla ylpeitä Lennistä, koska se oli niin hienosti oppinut kaikki laulut ja leikit ja muiden mukana siellä esiintyi. Viime vuonna oli vähän erilaiset juhlat, kun Lenniä rupesi ujostuttamaan H-hetkellä eikä laululeikeistä tullutkaan sitten mitään.
Kesä alkaa mun mielestä aina ylppäreistä. Joka vuosi toivon, että joku tuttu pääsee ylioppilaaksi, että päästään juhlimaan. Ja joka vuosi on toive toteutunut. Tällä kertaa vuorossa oli mun serkun ylppärit.
Omista ylioppilasjuhlista on kulunut jo 10 vuotta, aika hurjaa. Kirjoitin ihan hyvät arvosanat, mutta ylpein olen äidinkielen E:stä, koska se oli vain paria pistettä vaille L. En ole siis yhdenkään ällän ylioppilas, mutta eipä niillä arvosanoilla hirveästi merkitystä ole. Muutenkin alan olla sitä mieltä, että ammattikoulun käyminen olisi ollut fiksumpi vaihtoehto. Lukion käyminen ja yo-tutkinto ei ole hyödyttäneet mua mitenkään. Onneksi älysin sitten lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi ja sisustajaksi, niin sain hyviä ammatteja ja pienemmän riskin pitkäaikaistyöttömyyteen. Nuorempana haaveilin korkeakoulututkinnosta, mutta olen ymmärtänyt ettei se ole vaatimus hyvään ja onnelliseen elämään. Ei siitäkään tutkinnosta hyötyä olisi, jos ei ole töitä tarjolla. Saa nähdä minne elämä tässä vielä kuljettaa, mutta tuskin kolme tutkintoa mulle riittää. Enköhän pian taas lähde jotain opiskelemaan.
Ihan pian saan blogiinkin uusia sisustuskuvia, kun meidän keittiöremontti on ohi. En malta odottaa että pääsen esittelemään teille meidän uudistunutta kotia. :)
-Emma-
Ps. Leveämmin hymyilevä perhe on nyt myös Facebookissa, käykäähän tykkäämässä. :)
https://www.facebook.com/leveamminhymyilevaperhe
Kesä alkaa mun mielestä aina ylppäreistä. Joka vuosi toivon, että joku tuttu pääsee ylioppilaaksi, että päästään juhlimaan. Ja joka vuosi on toive toteutunut. Tällä kertaa vuorossa oli mun serkun ylppärit.
Omista ylioppilasjuhlista on kulunut jo 10 vuotta, aika hurjaa. Kirjoitin ihan hyvät arvosanat, mutta ylpein olen äidinkielen E:stä, koska se oli vain paria pistettä vaille L. En ole siis yhdenkään ällän ylioppilas, mutta eipä niillä arvosanoilla hirveästi merkitystä ole. Muutenkin alan olla sitä mieltä, että ammattikoulun käyminen olisi ollut fiksumpi vaihtoehto. Lukion käyminen ja yo-tutkinto ei ole hyödyttäneet mua mitenkään. Onneksi älysin sitten lähteä opiskelemaan lähihoitajaksi ja sisustajaksi, niin sain hyviä ammatteja ja pienemmän riskin pitkäaikaistyöttömyyteen. Nuorempana haaveilin korkeakoulututkinnosta, mutta olen ymmärtänyt ettei se ole vaatimus hyvään ja onnelliseen elämään. Ei siitäkään tutkinnosta hyötyä olisi, jos ei ole töitä tarjolla. Saa nähdä minne elämä tässä vielä kuljettaa, mutta tuskin kolme tutkintoa mulle riittää. Enköhän pian taas lähde jotain opiskelemaan.
Ihan pian saan blogiinkin uusia sisustuskuvia, kun meidän keittiöremontti on ohi. En malta odottaa että pääsen esittelemään teille meidän uudistunutta kotia. :)
-Emma-
Ps. Leveämmin hymyilevä perhe on nyt myös Facebookissa, käykäähän tykkäämässä. :)
https://www.facebook.com/leveamminhymyilevaperhe
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!