Oi ihana äitienpäivä! Helsingin mummolassa vierailtiin ja juhlamenot olivat perinteiset. Sain aamiaisen sänkyyn; puuroa, leipää, cappuccinoa, rosé-shampanjaa. Miehet olivat käyneet poimimassa valkovuokkoja ja sain Lennin askarteleman kortin ja kukkakimpun. Ulkoiltiin ihanassa auringonpaisteessa ja syötiin juhlalounas. Olen niin onnellinen. Äitiys on ehdottomasti paras asia elämässäni ja olen niin ylpeä tuosta pienestä pojastani. Olen äitiyden myötä muuttunut ihmisenä parempaan suuntaan ja saanut lisää itseluottamusta. Itsetuntoni on kohentunut enkä mieti enää niin paljon mitä muut musta ajattelevat. Olen sanalla sanoen aikuistunut, niin sen koen. Uskallan olla oma itseni. Suhde omaan vartaloon on muuttunut armollisemmaksi. Kaikki raskauden merkit ovat vain voitonmerkkejä siitä, että olen synnyttänyt upean ihmisen tähän maailmaan. Olen hyväksynyt itseni kaikkine puutteineni ja vikoineni. Se ei tosin vaikuta siihen, että yritän koko ajan kehittyä ihmisenä, mutta niiden puutteiden ja vikojen tiedostamisesta on hyvä lähteä liikkeelle. Ehkä se armollisuus on se juttu, jonka olen saavuttanut näiden viimeisten parin vuoden aikana. Jotkut päivät ovat vähän huonompia ja iloitsen korkeintaan siitä, että lapsi on saanut ruokaa ja puhtaat vaatteet päälle, mutta välillä tulee niitä päiviä kun koen olevani oikea superäiti, mä handlaan tän ja monta muuta asiaa siinä samalla. Joskus äitiyden ja työn yhdistäminen on vähän haastavaa, kun ei työpäivän jälkeen jaksa samalla tavalla puunata kotia ja leikkiä Lennin kanssa. Ja meillä on kuitenkin vain tämä yksi lapsi. Elämä tuntuu välillä repivän mua kahteen suuntaan, kun toisaalta haluaisin tehdä paljon töitä, mutta toisaalta haluaisin keskittyä Lenniin täysin. Työrintamalle kuuluukin nyt ihan hyvää. Olen mahdollisesti saamassa ylennyksen esimieheksi ja oman yrityksen perustaminen on tullut ajankohtaiseksi. Laitetaan siis pystyyn osuuskunta, joten haaveeni osa-aikaisesta yrittäjyydestä alkaa toteutua. Vielä pitää yrittää löytää se täydellinen tasapaino kodin ja työn välille. Hetkeäkään en kuitenkaan vaihtaisi pois, koska Lennin myötä olen oppinut tuntemaan itseni niin hyvin, että tiedän mikä työn merkitys mulle on. Edelleen pitää vaan jatkaa tätä tasapainoilua ja olla ylpeä kaikista saavutuksistani, niin kotona kuin töissäkin.
Toivottavasti kaikilla muillakin äideillä oli ihana päivä ja saitte viettää aikaa rakkaittenne kanssa!
-Emma-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!