lauantai 21. helmikuuta 2015

ÄLÄ

Lapsi tarvitsee rajoja, mutta eipä niistä vanhemmallekaan haittaa ole. Ainakin minun itseni pitäisi oppia olemaan jatkuvasti kieltämättä. Yritän pitäytyä turvallisuutta koskevissa kielloissa, mutta pian huomaan vänkääväni maidon juomisesta tai muusta yhtä naurettavasta. En tahdo jatkuvasti kieltää Lenniä, en tahdo. Ja silti...



Sain Lennin oppimaan, ettei parkkipaikalla saa lähteä yksin kävelemään, jottei jää auton alle. Hyvä, minä.
Kielsin ottamasta kirjaa mukaan vaipanvaihtoon. Tuhma, minä.



Idiootti-iskän kieltolitaniasta voisi kai jo laatia jonkin uskonnon pyhät kirjat, on niitä sen verran tullut lauottua. En liene ainoa vanhempi, joka tähän syyllistyy, mutta olen vastuussa vain omista tekemisistäni: muut noudattakoot omaa vanhemmuuden filosofiaansa.



Lenni on niin fiksu, etten aina muista hänen olevan vasta lapsi. Pitää yrittää muistaa se, joka ikinen päivä.
- Santeri -

 P.S. Jokainen kuva tässä postauksessa edustaa tilannetta, jossa olen kieltänyt Lenniä.

2 kommenttia:

  1. Mä oon yrittäny höllätä tota kieltämistä myös vähän. Turhistakin asioista tulee välillä sanottua ja hetken päästä on paha mieli, kun taas turhasta napisi. Hiljaa hyvä tulee :)

    VastaaPoista
  2. Pahinta on, kun tuntuu että lapsi on koko ajan pahanteossa - vaikkei tietenkään ole. Miltä se mahtaakaan lapsesta itsestään tuntua, kun jatkuvasti kielletään. - Santeri -

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!