Hiljentymistä & äkkilähtö työelämään

Ihanat pääsiäislorvailut on nyt takana ja paluu arkeen koittanut. 

Oli niin rentouttavaa viettää neljä päivää herkkuja syöden ja pääsiäisen tunnelmasta

nauttien. Mä pääsin tiistaina vähän yllättäen jo aloittamaan osa-aikaisen uuden työn,

joten mullekin koitti taas normaali elämä.

Kodin Kuvalehdestä bongasin herkullisen jälkkäriohjeen ja nautittiin suklaamoussella

täytettyjä suklaamunia pitkänäperjantaina lammaspadan jälkkärinä. 

Tässä teillekin ohje:

(6 annosta)

-100g tummaa suklaata (70%)

-2 munaa

-½dl sokeria

-hyppysellinen sormisuolaa

-2dl kermaa

-6 suklaamunaa (esim. Kinder)

-koristeluun pääsiäiskarkkeja

1. Sulata paloiteltu suklaa varovasti vesihauteessa tai mikrossa.

2. Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. 

Lisää sokeria vatkaamisen loppuvaiheessa.

3. Vatkaa kerma vaahdoksi.

4. Sekoita keltuaiset voimakkaasti sekoittaen sulan suklaan joukkoon. Mausta suolalla.

5. Sekoita molemmat vaahdot varovasti nostellen suklaa-keltuaisseokseen.

6. Laita mousse pursotinpussiin ja anna kovettua jääkaapissa noin tunnin ajan.

7. Leikkaa suklaamunasta hattu kuumaan veteen kastetulla, terävällä veitsellä.

Ota lelu varovasti pois sisältä ja aseta suklaamuna munakuppiin.

8. Pursota suklaamuna täyteen moussea. Koristele pääsiäiskarkeilla.

Kirkossa käyminen kuuluu olennaisesti meidän pääsiäiseen. Ennen Lenniä käytiin

miehen kanssa pääsiäisyön messussa, mutta nykyään se ei oikein onnistu. Kirkkoon

piti kuitenkin päästä ja käytiinkin siellä sekä pitkänäperjantaina että 2. pääsiäispäivänä.

Mielenkiintoisia hetkiä koettiin uhmaikäisen, superenergisen taaperon kanssa ja 

poistuttiin välillä Lennin kanssa kirkon eteiseen purkamaan pahimpaa juoksutarvetta.

Oli siellä eteisessä onneksi muitakin vanhempia lapsineen. ;)

Muistuttelen vielä Suhupo ry:n vuosikokouksesta/jäsentapaamisesta, joka pidetään 19.4.

Helsingissä. Tästä linkistä pääset ilmoittautumaan: http://www.halkio.fi/?x118281=196481.

-Emma-

Lastenkirppis Into

Kuten muutamassa postauksessa olen aikaisemmin maininnutkin, niin suunnittelin

tossa ihan lähellä sijaitsevan Into-kirppiksen leikkinurkkauksen uudistuksen.

Toteutukseen en osallistunut, vaan sen hoiti yrittäjä itse perheineen. Muutama viikko

sitten Into juhli 2-vuotissynttäreitään ja leikkinurkka valmistui juhlia varten juuri sopivasti.

Tässä muutama ennen-kuva:

Ja tässä jälkeen-kuvia:

Mitäs tykkäätte, oliko onnistunut muutos?

Into on muutenkin aivan ihana kirppis. Tosi siisti, viihtyisä, suosittu ja hyvää tavaraa myynnissä.

Palvelu ja työntekijät ovat ystävällisiä ja erityisesti toi leikki-/oleskelunurkkaus saa isät ja

lapsetkin viihtymään äidin tehdessä ostoksia. Kannattaa poiketa vähän pidemmänkin matkan

päästä. Inton kotisivuille pääset tästä.

Ostan suurimman osan Lennin vaatteista ja leluista käytettynä. Intosta olen tehnyt
ihan mielettömiä löytöjä, kuten muumitalon kaikkine hahmoineen hintaan 3e.
Tällä hetkellä vaatteissa on käytössä koko 92 ja sen kokoisia löytyy vielä hyvin,
mutta kun jätkänpätkä tosta vielä kasvaa, niin koko ajan käytettyjen vaatteiden
tarjonta vähenee. Nyt pitää ottaa vielä kaikki ilo irti, kun on mahdollista löytää
persoonallisia asuja ukkelille.

-Emma-

Virvon varvon

Me vietettiin taas ihana viikonloppu Helsingin mummolassa. Juhlittiin mun valmistujaisia

sukulaisten kanssa ja käytiin virpomassa. Harvinaista kyllä, koko meidän perhe oli paikalla

mukaanlukien vävypojat ja Lenni, ja naureskelinkin että mummin ja ukin täytyy hommata

isompi asunto kun lapsenlapsia alkaa tulla enemmän. Onneksi sopu antoi sijaa ja mahduttiin

kaikki kahdeksan majailemaan vielä ihan hyvin mummolassa.

Sateinen sää ei pikkunoitaa häirinnyt ja palkaksi tulikin paljon herkkuja.

Isin ja äitin täytyy varmaan vähän avustaa niiden syömisessä. ;)

Virpominen on hauska perinne ja muistan omasta lapsuudesta miten jännittävää

oli koristella oksia ja käydä soittamassa naapureiden ovikelloja. Ei sitä silloin ajatellut,

että jotkut aikuiset eivät halua tulla virvotuiksi. Nyt on saanut taas lukea huonoista

käytöstavoista niin virpojien kuin virvottavienkin taholta ja siitä tuli vähän paha mieli.

Kummallista miksi tällaista kivaa juttua ei vaan voi ottaa rennosti, eikä pieni tujaus

huumorintajuakaan ole ikinä pahitteeksi. Ei se ole niin vakavaa. Antaa lasten olla lapsia

ja nauttia omalla tavallaan tästä yhdestä päivästä. 

Valmistujaisjuhlat olivat taas rennot kakkukahvit ja kakku oli hyvin simppeli.

Lennin lelusaha toi siihen vähän tätä sisustusteemaa (kiitos ideasta, Karita!).

Nyt on sitten juhlat juhlittu ja paluu arkeen on koittanut. Aktiivista työnhakua,

keikkatöitä, kotisivujen tekoa, niistä on tämän sisustajan päivät tehty.

-Emma-

Taapero värikylpee

Työväenopisto järjesti täällä meilläpäin värikylpyä taaperoikäisille ja me tietysti

Lennin kanssa osallistuttiin. Käytiin ahkerasti värikylpemässä kun Lenni oli vauva

enkä itseasiassa tiennyt, että myös taaperoille on olemassa sellainen harrastusmahdollisuus.

Hyvin erilaista tämä olikin kuin ennen. Vauvat tykkäävät tutustua väreihin ja sotkea itsensäkin,

ryömiä "taideteosten" päällä ja maistella, mutta nämä taaperot vain keskittyivät maalaamaan.

Lenni uskaltautui vähän kädellä kokeilemaan mustikkasosetta, mutta muuten hoiti taiteilun

siveltimellä. Eihän se nyt ole kiva että kädet on likaiset. ;)

Kyllä nämä tällaiset 2-vuotiaat on vaan niin ihania. Lenni puhua pälpättää ihan koko ajan,
siis valehtelematta se on hiljaa ainoastaan nukkuessaan. Mistä ihmeestä sitä asiaa riittää...
Mies tietysti vitsailee, että äitiinsä on poika tullut tässä asiassa, juupa juu...
Konsonantteja kaipaillaan edelleen Lennin puheeseen, mutta kyllä siitä nykyään ulkopuolisetkin
selvää saa. Lenni ymmärtää niin paljon asioita, että välillä tuntuu että se ymmärtää kaiken
kaikesta. Meidän poika on fiksu, herkkä, hellä, kohtelias ja huumorintajuinen.

Leikit monipuolistuu koko ajan. Enää ei riitä pikkuautojen järjestely riveihin, vaan kaivettiin
vaatehuoneen kätköistä automatto esiin ja se onkin nyt yksi parhaista jutuista. Lisäksi
junaradan rakentaminen, legot, palapelit ja ylipäätään kaikki missä rakennetaan tai korjataan
on nyt suosiossa. Kun Lenni korjaa leluautojaan, niin se laittaa päähän kuulosuojaimet ja
kypärän ja kaivaa oman työkalupakkinsa esiin.

-Emma-

Saanko esitellä: sisustaja Emma Heinonen

Mä olen nyt sisustaja.

Todistukset jaettiin perjantaina ja sen jälkeen juhlittiin luokan kesken oikein kunnolla.

On niin onnellinen, haikea, helpottunut, kiitollinen ja hämmentynyt olo. Mitäs sitä sitten tekisi?

Yleisarvosanaksi mulle tuli koulutuksesta K3 eli kiitettävä. Kouluttajan mukaan olin niin

ahkera, tunnollinen, aktiivinen ja kaikinpuolin hyvä opiskelija, ettei muunlainen arvosana

käynyt edes mielessä. Sain ihan loistavat palautteet kaikista työharjoitteluistani ja nyt mä

vihdoinkin uskon, että musta on tälle alalle. Seuraavaksi voisin suorittaa sisustajan ammatti-

tutkinnon ja sitten pyrkiä toteuttamaan suurinta haavettani eli lähteä opiskelemaan sisustus-

arkkitehdiksi. Hmm... On siinä ainakin haastetta kerrakseen. Tämän koulutuksen jälkeen

tiedän, että musta on ihan mihin vaan ja voin saavuttaa kaikki unelmani.

Lauantaina juhlittiin miehen perheen kanssa kakkukahvien merkeissä mun valmistumista
ja ensi lauantaina samanlaiset juhlat sitten tiedossa Helsingissä. Tällä viikolla luvassa
keikkatöitä, työhaastattelu ja kotisivutkin on työn alla. Tekemistä riittää edelleen. :)

-Emma-

Ohi on

Tänään oli viimeinen koulupäivä. Huomenna juhlitaan isosti meidän luokan kesken valmistujaisia ja saadaan toki ne todistuksetkin. Oli haikeaa tyhjentää pukukaappi, palauttaa työvaatteet ja tehdä vielä viimeiset paperityöt. Se on ohi nyt. Eniten tulee ikävä meidän luokan hyvää henkeä ja yhdessä tekemisen meininkiä. Toivottavasti pidetään jatkossakin yhteyttä, mutta pahoin pelkään, ettei niin tule käymään kuin ihan muutaman luokkakaverin kanssa.

Mun oma tilanne on sellainen, etten ole vielä löytänyt töitä. Ensi viikolla olen onneksi pari päivää Dekoro/Kaarnalaivassa tuuraamassa, mutta muuten saattaa päivät tuntua tyhjiltä. Olen viimeisen vuoden aikana tottunut tekemään töitä melkein ympäri vuorokauden yhtään itseäni säästelemättä ja nyt pitäisikin sitten olla ilman jatkuvaa stressiä ja tekemättömien töiden pinoa. Haluaisin ehdottomasti saada töitä mahdollisimman pian ja aionkin nyt asennoitua niin, että työnhaku on tuleva työni. Mikä tahansa homma kelpaisi ja kaikenlaisiin paikkoihin olen hakenutkin. En haluaisi enää yhtään hetkeä elää tukien varassa. Olen viimeksi ollut työtön noin kymmenen vuotta sitten, enkä muista enää millaista se on. Vaikeaa se varmasti tulee olemaan näin työorientoituneelle ihmisille kuin minä. Luotan kuitenkin siihen että elämä kantaa ja ahkeruus palkitaan.

Olen laittanut jo vähän pääsiäistä kotiin.

Ihanaa loppuviikkoa kaikille!

-Emma-

Kiitettävän arvoinen suoritus

Siinä se nyt on, mun toinen kiitettävän arvoinen tutkintosuoritus.

Kyseessä on siis koristemaalaus. Ihan hirveä homma enkä tekisi uudestaan, mutta siinä seinällä se nyt on. Olen aina halunnut mustan himmelin, mutta ei mulla riittäisi hermot alkaa sellaista näpertämään, joten maalattu himmeli on ihan hyvä vaihtoehto. Tein himmelin piirtoheittimen avulla, raidat teippaamalla ja pienen kuusen sabluunalla. Erityistä kiitosta arvioijilta sain sommittelusta ja siitä, että maalaus sopii juuri tähän tilaan eli meidän olohuoneeseen. Olen tyytyväinen, vaikka itse en ollutkaan ihan samaa mieltä siitä, että kiitettävän arvoinen maalaus on kyseessä. Onneksi mun mielipide ei vaikuttanut asiaan.

Pintakäsittelyn tutkintosuoritukseen kuului myös kalustemaalaus, mikä tuli mulle vähän yllätyksenä joten hyvä vaan kun olin maalannut Lennin huoneen pöydän ja tuolit. Niissä jälki oli siistiä ja kehtasin ne esitellä.

Lennin leikkikeittiökin tuunaus on pientä viimeistelyä vaille valmis. Esittelen sen täällä blogin puolella, kunhan saan aikaiseksi lisätä vielä viimeiset silaukset. Mummo ja vaari toivat mökiltä Lennin huoneeseen Livalin vanhan valaisimen. Mä niin tykkään siitä ja tunnearvoakin sillä on, koska se on miehen vanhempien aikoinaan häälahjaksi saama.

Viikonloppuna ollaan nautittu ja rentouduttu, ulkoiltu ja oltu stressaamatta yhtään mistään.
Lennikin on tykännyt, kun äiti ei ole juossut pää kolmantena jalkana hoitamassa asioita.
Maanantaina jatkuu koulun loppumiseen liittyvien asioiden hoitaminen ja viimeiset paperityöt,
joten kyllä tällainen oikeasti tekemisestä vapaa viikonloppu teki hyvää tässä vaiheessa.

-Emma-