Lastenhuoneesta kuuluu kummia

"Too too too, tää tää tää, kokokokakka..."
Sellaista höpinää. Lennin perhepäivähoitaja oli saanut ipanan sanomaan sanan kissa eräänä päivänä. S-kirjaimenkin Lenni osaa siis sanoa. Helpottavaa tietää, että ainakaan mitään rakenteellista estettä konsonanteille ei ole. Nyt täytyy kyllä kuitenkin varata aikaa puheterapiaan. Lenniä ei itseään selvästikään haittaa vaikka sitä ei kaikki ymmärräkään, vaan päinvastoin se vaan pitää sitä hauskana, kun ihmiset yrittävät arvailla ja tulkita sitä höpinää. Mutta eihän me voida vaan odottaa ja toivoa, että kaikki kirjaimet itsestään loksahtavat paikoilleen, jos meillä on mahdollisuus edesauttaa sitä tapahtumaa jotenkin. Onneksi mä ymmärrän Lenniä, koska tänäänkin aamupalapöydässä kuulin jotain ihanaa: "Äiti, minä haluan pussata sinua." Kyllä tuntuu kivalta, kun oma poika sanoo noin.

Lelujen saralla on tapahtunut uusia aluevaltauksia. Miraakkelin ihanat leikkiastiat ja -ruoat ovat kovassa käytössä ja dinoilla leikitään melkein yhtä paljon kuin autoilla. Paras leikki on, kun dinoäiti työntää lapsidinoja traktorin peräkärryssä ja koko jengi menee töihin äidin johdolla. Saatiin uusi ihana parkkitalokin ja sillä Lenni jaksaa leikkiä vaikka kuinka kauan. Kirjoista luetaan Pekka Töpöhäntää, Superisiä ja Timo Parvelan Keinulautaa.

Sitten vielä pieni vinkki Vauva-lehden lukijoille. Kannattaa lukea tarkkaan syykuun numero, koska siellä saattaa näkyä eräs tuttu lastenhuone. ;) Juttu tehtiin vähän aikaa sitten ja nyt malttamattomana odotan lehden ilmestymistä. Harmi kun toi ihana pandamatto kotiutui meille vasta kuvausten jälkeen, niin se ei päässyt lehteen.

-Emma-