Arvonta: Cats let nothing darken their roar

Ihanan Dekoron ihana Katja halusi ryhtyä yhteistyöhön mun blogin kanssa. Piakkoin 

sivupalkkiin ilmestyy Dekoron mainos ja yhteistyö aloitetaan arvonnalla.

Sain Katjalta arvottavaksi Noa Bembibren suunnitteleman Cats Let Nothing Darken Their Roar

-seinäkalenterin vuodelle 2015. Kalenterilla on 10v-juhlavuosi meneillään ja onhan se edelleen aivan

yhtä valloittava kuin aiemminkin. Kalenteri on valmistettu Suomessa.

Kalenteriin pääset tutustumaan tästä.

Tehtävä:
Vieraile verkkokaupassa: http://www.dekoro.fi/

ja palaa tähän blogitekstiin kirjoittamaan kommenttina, että olet mukana arvonnassa. Arvonta
suoritetaan viikon kuluttua kaikkien kommentoineiden kesken. :)

-Emma-

Dekoro&Kaarnalaiva

Olen tällä hetkellä työharjoittelussa Tampereen Tullintorilla sijaitsevassa liikkeessä.

Tai oikeastaan kahdessa, koska samassa tilassa on kahden ystävyksen omat yritykset

Dekoro ja Kaarnalaiva. Edellinen keskittyy lähinnä kodin säilytysratkaisuihin ja jälkimmäinen

lahjatavaroihin ja koriste-esineisiin. Tapasin yrittäjät Katjan ja Sirpan KotiVisio-messuilla ja

kävin kysymässä heiltä harjoittelupaikkaa. Eikä kaduta yhtään! Voisinpa melkein harkita
ihan uraa tältä sisustusalan alueelta. :)

Työnkuvaan kuuluu paljon muutakin kuin varsinaisia myyjän töitä.
Tänään esimerkiksi koristelin urakalla keksejä tarjottavaksi perjantain pienimuotoisessa
Halloween-tempauksessa. Olen somistanut näyteikkunoita, purkanut tavaroita pakkauksista ja
hinnoitellut niitä, toiminut valokuvausassistenttina, askarrellut ja viihdyttänyt lapsiasiakkaita.

Suurimpia haasteita mulle tuottaa Ikean somistussääntöjen ja muiden käytäntöjen unohtaminen.
Siellä sain ensikosketukseni tähän myyntihommaan, mutta onhan se ihan eri asia olla töissä
kansainvälisessä jättifirmassa kuin pienessä sisustusliikkeessä. Mielenkiintoista tietysti nähdä
nämä ääripäät heti peräjälkeen, mutta kyllä se Ikea mulle valitettavasti on vähän jäänyt päälle.

Ehkä paras hetki tähän mennessä tässä harjoittelussa on ollut se, kun viereisen sisustusliikkeen
myyjä kävi kehumassa mun tekemiä näyteikkunoita. Tuli niin hyvä mieli. Kyllä mä tän homman osaan. :)

Joulujutut on jo saapuneet liikkeeseen ja Kaarnalaiva myy aivan ihania joulukortteja.

:)

-Emma-

Halloween

Remontoin tossa pari viikkoa sitten Lennin huoneen. Pinnat kaipasivat vähän päivitystä ja sainpa

siinä samalla suoritettua yhden tutkinnonosankin koulua varten. Huonekalutkin vaihtoivat samalla paikkaa

ja haluttiin tehdä Lennille ehdottomasti oma pieni lukunurkkaus. Siitä tulikin ihan kiva ja lentokonehylly

pääsi kunnolla käyttöön. Miehillä on ollut nyt tapana joka ilta lueskella autokirjoja Lennin huoneessa.

Voisin siitä remontista kirjoittaa jossain vaiheessa enemmänkin ja esitellä pikkumiehen uuden valtakunnan.

Huoneen ovi pitää vaihtaa ja seinälle laittaa pari taulua, eli sellaista pientä viimeistelyä vaille valmista on.

Me järjestettiin lasten omat Halloween-juhlat nyt jo vähän etuajassa.

Lapsilla oli kivaa ja vatsat on täynnä hurjia herkkuja.

Tässä pari kivaa ideaa Halloweeniin, jos joku ensi viikonloppuna on juhlia järjestämässä. :)

Omenalohkojen väliin pieniä vaahtokarkkeja = hurjat, mutta herkulliset hampaat.

Jääkäsi verenpunaisessa (mehu)boolissa, vanha klassikko.

Rocky Roadsit on aina hyviä. Hämähäkinseittejä voi askarrella jätesäkeistä.

Vessan oveen askartelin silmät ja ihan vaan vessapaperista käärinliinat tälle hurjalle muumiolle. :D

Kurpitsa-raukka on saanut haarukan ohimoon. Mandariineille piirsin naamat mustalla permanenttitussilla.

Piippurasseista ja tikkareista tuli hauskoja hämähäkkejä lapsille kotiinviemisiksi. :)

Monta juttua (mm. tämä ja tämä) jäi toteuttamatta ajanpuutteen vuoksi. Ensi vuonna sitten. Ei toisaalta

haluttu, että juhlat on liian pelottavat, kun omakin poika on vielä niin pieni. Olisi kiva joskus järjestää kunnon kauhujuhlat aikuisille. ;)

Hurjan jännittävää Halloweenin aikaa!

-Emma-

Suhupo ry:n hallituksen jäsenen tervehdys

Suhupo ry:n uusi jäsentiedote on ilmestynyt!

Toivottavasti kaikki yhdistyksen jäsenet on jo omansa saaneet.

Mä olin tällä kertaa kirjoittanut hallituksen jäsenen tervehdyksen:

"Juhannus vuonna 2012. Pötköttelin mökillä aitassa ja luin Vauva-lehteä, jossa 

kerrottiin pojasta, jolla oli huuli-suulakihalkio. Raskauteni oli melko alussa.

Helteinen elokuun päivä samana vuonna. Rakenneultra Kätilöopiston sairaalassa. Saimme tietää, 

että meille on tulossa poika. Tulen aina muistamaan kätilön sanat: ”Nyt näyttää valitettavasti siltä, 

että vauvalla on huulihalkio.” Samana iltana pidimme juhlat sukulaisille ja ystäville sukupuolen 

selviämisen kunniaksi ja näytin ylpeänä kaikille ultraäänikuvia vauvasta.

Tammikuun 8. päivä vuonna 2013. Olin juuri synnyttänyt ihanan, kauniin pienen pojan. 

Synnytyksen jälkeen varmistui, että lapsella on oikeanpuoleinen huuli-ien-suulakihalkio.

Nyt tämä Lenni-poika on jo vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen taapero. Lenni tykkää 

autoista ja kirjoista, palapeleistä ja piirtämisestä. Isiä ja äitiä on kiva hauskuuttaa ja jokainen 

vastaantulija saa nähdä iloisen, veitikkamaisen hymyn.

Ensikosketukseni halkioihin oli hyvin pinnallinen enkä olisi ajatellut asian tulevan sen läheisemmäksi. 

Tietysti oli jonkinlainen järkytys kuulla, että vauvalla on halkio, mutta se johtui lähinnä siitä, 

ettei siihen ollut osannut varautua. Oli kuitenkin hyvä saada tietää halkiosta jo raskausaikana, 

jotta pystyimme valmistautumaan vähän erilaiseen vauva-arkeen.

Olen todennut tässä muutaman vuoden aikana, että internetistä löytyy kaikenlaista tietoa 

halkioista ja paljon hyödyllistä tietoa löytyykin. Kaikkea ei kuitenkaan kannata 

purematta niellä. Jos jokin asia askarruttaa, niin suosittelen olemaan ensisijaisesti yhteydessä 

Husukeen. En kuitenkaan voi vähätellä vertaistukea, joka on ollut ainakin meidän tapauksessamme 

kultaakin kalliimpaa. Facebookin tukiryhmät ja Suhupo sekä tietysti kaikki toisten halkioperheiden kohtaamiset Husukessa ja Suhupon jäsentapaamisissa ovat olleet hyödyksi, kun mikä tahansa asia syömisestä korvien putkituksiin on pyörinyt mielessä. Itsekin haluan olla mukana tukemassa tuoreita halkiovanhempia, ja siksi kirjoitan blogia elämästämme osoitteessa leveamminhymyilevaperhe.blogspot.fi. Lennin ansiosta meillä ainakin hymyillään leveämmin kuin ennen!"

 Syysterveisiä!

-Emma-

Äi-i au-aa oh-a?

Lenni puhuu niin paljon, että nyt taitaa olla lähellä se hetki, kun toivoisi sen olevan vähän aikaa hiljaakin. :D

Kahden sanan lauseet on yleisimpiä, mutta välillä saadaan kuulla kolmenkin sanan yhdistelmiä.

Tänään poikanen halusi auttaa mattojen laittamisessa takaisin lattialle siivouksen jälkeen ja kun ei meinannut onnistua, niin kysyi: "Äi-i au-aa oh-a?" (äiti auttaa kohta?). Välillä Lennin puheen ymmärtäminen vaatii multa ja mieheltäkin vähän tulkintaa, mutta useimmiten ymmärretään Lenniä ihan hyvin. Asiayhteys paljastaa monien sanojen merkityksen. Lenni sairasti just elämänsä toisen korvatulehduksen ja osasi hienosti kertoa korvakivusta sanomalla "oo-a i-ee". Konsonanteista sen verran, että T, K, P, L ja R antaa odottaa itseään, mutta S-kirjain suhisee mukavasti monissa sanoissa.

Paljon on ollut juhlan aihetta viime aikoina. Mulle tuli ikää 29 vuotta (vielä ei ole ikäkriisiä, ehkä sitten vuoden kuluttua...), Lennillä oli nimipäivä, serkuilla synttäreitä ja ristiäiset.

Käytiin synttärikahveilla mun siskon luona ja Santeri teki mansikkajuustokakun.

Täti teki Lennille ehkä maailman hienoimman nimpparikortin. <3

Pikku prinsessa Isabella 5v.

Ai niin, ja tämä pikkumies täytti 1v9kk.

En päässyt meidän luokan sisustussuunnittelukilpailussa edes esittelemään suunnitelmaani asiakkaalle, mutta oppimisen kannalta suunnitelman tekeminen oli hyödyllinen kokemus. En olekaan ennen ymmärtänyt, miten paljon koneen ääressä istumista ja kirjallisia töitä sisustussuunnittelu pitää sisällään. Hyvillä mielin siis eteenpäin ja mulla onkin jo mielessä keinoja hyödyntää uutta osaamistani. Siitä ehkä jossain vaiheessa lisää

täällä bloginkin puolella. ;)

 Tämä viikonloppu rentoudutaan oman perheen kesken ja huomenna piipahdetaan mummolassa.

Ensi viikon olen kotona remppahommissa, kun laitan Lennin huoneen seinät kuntoon ja saan samalla suoritettua yhden tutkinnonosan.

-Emma-

Rulla

Aika menee taas niin nopeasti! Koulussa meillä on teoriaopiskelua eli sisustussuunnittelua ja kaikkea siihen

liittyvää, kuten valo- ja värioppia. Meillä on oikea kohde, johon suunnitellaan sisustus Pientä pintaremonttia -tyylisellä leikkimielisellä kilpailulla. Yllättävän paljon aikaa ja vaivaa saa nähdä yhden 

sisustuksen eteen. Nyt oon kolmen päivän ajan melkein ympäri vuorokauden tehnyt suunnitelmaa

ja tänään sain vihdoinkin kalusteet suunniteltua oikeille paikoille. Ei ole helppoa hommaa, mutta niin kivaa kuitenkin. Asiakkaiden toiveet ei vastaa ollenkaan mun omaa sisustustyyliä, joten haastetta löytyy. Vielä pitää kalusteluetteloa tehdä, laskea maalien menekit ja tehdä planssi valmiiksi. Nää jutut tulee mun uniinkin. On se jännä, miten voi ihminen olla näin kiinnostunut jostain asiasta. Jos en kouluhommia tekisi, niin kuitenkin käyttäisin vapaa-aikani johonkin sisustukseen liittyvään.

Oltiin pari viikkoa sitten lastenkulttuurikeskus Rullassa arkkitehtuurinäyttelyn avajaisissa.

Päästiin tutustumaan lasten suunnittelemiin majoihin ja osallistumaan avaruuskaupungin tekemiseen.

Lenni hoiti piirtämisen ja talon sisustuksen, äiti toimi tällä kertaa vain avustajana.

Ei oltu aikaisemmin käyty Rullassa, joten pitihän sitä käydä nukketeatterinäyttelykin samalla reissulla katsomassa. Lenni tykkäsi kovasti ja 25. lokakuuta pitää taas mennä käymään, kun näyttely vaihtuu lasten suunnittelemaan Dinolandia-näyttelyyn. Rullan nettisivuille pääset tästä.

Harmitti, kun mun arkkitehdiksi opiskeleva pikkusisko ei päässyt meidän mukaan näyttelyyn, mutta luotan siihen, että Lenni saa tädiltään arkkitehtuurikasvatusta jatkossa enemmänkin. Mua itseäni kiinnostaisi sisustusarkkitehdin opinnot. Ehkä sitten joskus...

 Ihanaa syksyä kaikille!

-Emma-

KotiVisio 2014

Tampereen messuhallissa järjestettiin 30.-31.8. 2014 Lapsiperhe-, Keräily- ja KotiVisio-messut.

Me Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen eli TAKK:in sisustusalan perustutkinnon opiskelijat osallistuimme viimeksi mainittuun. Suunnittelimme ja toteutimme sisustusneuvontapisteen ja työnäytösalueen sisustukset sekä teimme työnäytöksiä. Sisustusalan ammattitutkintolaiset antoivat messuvieraille ilmaista sisustusneuvontaa.

Projektimme alkoi jo keväällä, kun pidimme koulussa ensimmäisen palaverin messuihin liittyen. Teimme pienryhmissä ehdotukset sisustussuunnitelmiksi ja juhannusta edeltävällä viikolla valitsimme niistä parhaan Tampereen messujen yhteyshenkilöiden avustuksella. Teemaksi valikoitui pastellisävyinen ja kodikas maalaisromanttisuus, ja johtavana ajatuksena oli tuunaus sekä kierrätys. Valitsimme ryhmästämme kolme vastuuhenkilöä varmistamaan suunnittelun ja toteutuksen sujuvuuden ja minä olin yksi näistä kolmesta.

Teimme ehdotelmia pohjapiirustuksista, keskustelimme niistä Facebook-ryhmässämme ja päädyimme yhteisymmärrykseen. Olimme yhteydessä mahdollisiin yhteistyökumppaneihin, joista suurin osa lähtikin mielellään mukaan projektiimme. Budjettimme oli pyöreä nolla, joten olimme kiitollisia kaikesta avusta.

FB-ryhmä toimi koko projektin ajan messuihin liittyvien asioiden tiedotusvälineenä ja yhdessä päättämisen apuna, koska meillä kaikilla oli menossa työharjoittelu, emmekä ehtineet näkemään kasvokkain. Pidimme esimerkiksi äänestyksen tapettimalleista.

Yhteistyökumppaneinamme meillä oli Studio Decor, Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry, Kangastus, Nooran verhoomo ja sisustus sekä Portaankorvan puutyö. Pidimme palaverin Studio Decorin kanssa ja valitsimme tapetit, haimme Kierrätyskeskuksista tavaroita, saimme Portaankorvan puutyöltä kuormalavat, Kangastuksen kanssa palaveerasimme verhokankaista ja saimme heiltä ompelupalvelunkin. Nooran verhoomo ja sisustus lahjoitti meille verhoilukangasta.

Irrottauduimme työharjoitteluista messuhommiin niin paljon kuin pystyimme, mutta itse en Ikeasta päässyt kovin paljon poistumaan. Onneksemme parilla meistä loppui hommat työmaalla ja he pystyivät olemaan kokopäiväisesti koululla rakentamassa ja tuunaamassa kalusteita messualueille.

Teimme kuormalavoista pöytiä sisustusneuvontapisteeseen. Hioimme ja maalasimme yhtä pöytää varten kaksi kuormalavaa ja niiden väliin sekä pöydän jaloiksi kiinnitimme 10x10cm kokoiset kuutiot, jotka myöskin maalasimme. Pöytien kansiksi laitoimme vanerilevyt, joista kahteen tuli pitsisabluunamaalausta ja yhteen kangas. Lopuksi teimme reunoista siistit lisäämällä listat.

Sisustusneuvonnan asiakkaita varten teimme kolme penkkiä. Jokaiseen penkkiin käytettiin kahden tuolin selkänojaa ja takajalkoja, joiden väliin tehtiin kaksi kehikkoa. Penkit maalattiin valkoisiksi. Istuinosaksi saimme koululta liimalevyä, jonka pehmustimme ja verhoilimme.

Teimme sisustustikkaat (joiden ei ollut tarkoituskaan kestää kiipeilyä) koululta löytyneistä puurimoista.
Maalasimme tikkaat valkoisella, harmaalla ja vaaleanpunaisella.

Senkki saatiin Kierrätyskeskuksesta. Hioimme sen kuluneen näköiseksi, vaihdoimme vetimet ja tapetoimme ovet koulusta löytyneellä jämätapetilla.

Teimme kaksi kattovalaisinta (ilman polttimoita siis). Runkona oli Ikean riisipaperivarjostimet ja siihen liimattiin valkoisia sulkia. Lopuksi vielä suihkaus hiuslakkaa. YouTubesta löytyy ohjevideo: https://www.youtube.com/watch?v=vJvjFAyrA4g.

Pystyin itse onneksi olemaan koululla koko messuviikon. Maanantaina pidettiin palaveria tekemättömistä asioista ja kirjallisista töistä, joita olin lupautunut tekemään. Hoidimme kalustetuunauksia koululla kaksi päivää ja keskiviikkona pääsimme jo messuhallille rakentamaan osastoamme. Tapetoimme seinät ennen kuin ne pystytettiin ja valmistauduimme työnäytöksiin. 14 tunnin päivät kävivät tutuiksi ja kotona jatkoin vielä kirjallisten töiden tekemistä. Yllättävän hyvin sitä kuitenkin jaksoi. Ainoa asia, joka harmitti, oli se etten nähnyt Lenniä juuri ollenkaan. Toimme loppuviikosta messuille koululta tavaroita ja perjantaina saimme osaston valmiiksi jo hyvissä ajoin. Silloin paikalla oli ahkeroimassa suuri osa luokkalaisistamme, joten hommat hoituivat pikavauhtia. Perjantaina sain valmiiksi ja laminoitua portfolion messuvalmisteluista sekä koulutuksemme esittelyn ja listat kalusteista, tekijöistä ja yhteistyökumppaneista.

Alkutilanne messuhallilla:

Seinien tapetointia kaksipuoleisen teipin avulla.

Seinät ovat pystyssä!

Työnäytökseen valmistautumista.

Kalusteet melkein paikoillaan.

Pitsisabluunamaalausta:

Lauantaiaamuna messut aukesivat kävijöille klo 10 ja itse saavuimme hallille yhdeksältä. Olimme sisustusneuvontapisteellä kertomassa kiinnostuneille messuvieraille TAKK:in koulutuksista ja osastoistamme. Pääsin antamaan pienimuotoista sisustusneuvontaa ja työnäytöksiin osallistuin avustajan ominaisuudessa.
Messupäivät menivät tosi nopeasti. Olimme aikatauluttaneet homman niin, että jokainen sai pidettyä riittävästi taukoja ja kierrettyä messuille tutustumassa muihin näytteilleasettajiin. Itse bongasin paikalta ihanan sisustusliikkeen ja meninkin heti kysymään sieltä seuraavaa hajoittelupaikkaa. Aloitan Dekorossa nyt sitten lokakuussa harjoittelun.

Valmis työnäytösalue:

Valmis sisustusneuvontapiste:

Tehotiimi:

Sunnuntai-iltana olo oli haikea, mutta samalla helpottunut. Ja jotenkin tyhjä. Kaikki aika oli mennyt messuhommiin ja tuli sellainen olo, että miten sitä nyt aikansa käyttää. Onneksi kotona odotti pieniä remppaprojekteja, joten toimettomaksi ei tarvinnut ryhtyä. Maanantaina jatkui heti myös Ikea-harjoittelu.

Kyllä oli kaiken sen vaivan arvoista ja hyvä mieli jäi.
Kiitos kaikille mukana olleille!

-Emma-