Käy Muumilaaksoon

Uujee! Kevät ja kärpäset ja hiekkalaatikko ja kevyempi ulkoiluvarustus. Siis aivan ihana ilma ollut tänään.

Mun piti pääsiäisen aikaan jo laittaa Kodin Kuvalehdestä bongattu kakkuohje tänne, mutta unohdin. Harvoinpa mä mitään reseptejä ylipäätään missään ikinä jaan, mutta tämä oli niin hyvää että pakko nyt poiketa totutusta. Ja vaikka kyseessä on ns. pääsiäiskakku, niin eiköhän se ihan yhtä hyvältä maistu muulloinkin. :)

Appelsiini-suklaakakku

200g taloussuklaata

200g margariinia

4 munaa

3dl fariinisokeria

4rkl kaakaojauhetta

1tl leivinjauhetta

1,5dl vehnäjauhoja

Appelsiinitahna:

2 appelsiinin raastettu kuori

1,5dl appelsiinin mehua

1,5dl sokeria

2 munaa

2 keltuaista

2rkl Maizenaa

50g voita

Suklaatäyte:

100g taloussuklaata

100g maustamatonta tuorejuustoa

1tl vaniljasokeria

2dl vispikermaa

Suklaakreemikuorrutus:

250g maitosuklaata

100g voita tai margariinia

100g maustamatonta tuorejuustoa

1. Leikkaa 24-senttisen irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Voitele vuoka.

2. Sulata suklaa ja margariini kattilassa. Jäähdytä. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi 

vaahdoksi. Yhdistä suklaa-rasvaseos muna-sokerivaahtoon.

3. Siivilöi kaakaojauhe ja leivinjauhe jauhojen sekaan. Lisää kevyesti käännellen taikinaan.

4. Levitä taikina tasaisesti vuokaan ja paista kakkua 175 asteessa uunin 

alatasolla noin 45 minuuttia. Jäähdytä kokonaan.

5. Valmista appelsiinitahna. Pese appelsiinit. Raasta niiden kuoret kattilaan 

raastimen hienolla terällä. Purista myös appelsiinin mehu kattilaan.

6. Lisää joukkoon sokeri, munat, keltuaiset ja Maizena.

7. Kuumenna seos koko ajan hiljaa hämmennellen kiehumispisteeseen, kunnes seos on sakeaa. Nosta kattila liedeltä ja jatka sekoittamista pari minuuttia. Sekoita lopuksi paloiteltu voi joukkoon. Jäähdytä.

8. Tee suklaatäyte. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Jäähdytä hetki.

9. Sekoita tuorejuusto ja vaniljasokeri pehmeäksi tahnaksi. Vaahdota kerma pehmeäksi 

vaahdoksi. Yhdistä suklaasula, tuorejuusto ja kermavaahto vatkaimella.

10. Sulata kuorrutuksen suklaa. Sekoita voi ja tuorejuusto tasaiseksi vatkaimella. Lisää seokseen 

sula suklaa koko ajan vatkaten. Jatka vatkaamista, kunnes suklaakreemi on kuohkeaa.

11. Laita tylla eli pursotusterä pursotinpussiin ja lusikoi kreemi pussiin. 

Nosta pussi jääkaappiin viilenemään hetkeksi.

12. Leikkaa kakku kolmeen kerrokseen. Levitä alimmalle kakkupohjalle kerros appelsiinitahnaa

 ja sen päälle suklaatäytettä. Nosta toinen kerros päälle ja täytä se samalla tavalla.

13. Nosta kakkuun kansi päälle. Levitä kakun päälle hyvin ohut kerros suklaakreemiä ja 

koristele kakku sen jälkeen pursottamalla kuvioita kreemistä kakun reunaan ja päälle.

14. Koristele kakku linnunmunamakeisilla.

Mä askartelin kakun päälle lisäksi sokerimassasta tulppaaneja ja perhosia. :)

Lenni sai mummilta ja ukilta Muumiperheen lauluretki -kirjan, jota on kehuttu kovasti kirja-arvosteluissa.

Lenni on tykännyt siitä, samoin isi ja äiti. Kirjan mukana tulee siis CD, jolla on aivan uusia muumilauluja. Itse kirjasta löytyy kappaleiden sanat ja nuotit ja pikkumiestä erityisesti kiinnostavia kuvia.

Meillä Muumien suosio on nyt kovassa nousussa muutenkin. Lenni tykkää pieniä pätkiä katsoa Muumeja DVD:ltä ja yksi lempparipuuhista on kokkailu Muumipeikko-pehmolelulle. Välillä pitää myös halia kaveria.

Lenni on oppinut päristelemään! Konsonanttejakin alkaa kuulua. Yksi päivä tultiin poitsun kanssa kotiin ja sanoin että nyt riisutaan haalari ja Lenni totesi siihen että "haala". Juttua riittää kovasti ja ukkeli yrittää matkia kaikkea puhetta. Ehkä tää äidin huoli on ihan turha, kun Lenni kuitenkin pyrkii kommunikoimaan. :)

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

-Emma-

Konsonanttipuutos

Ihmeellinen kevät ollut tähän asti, ei voi muuta sanoa. Oli t-paitakelit, käytiin keinumassa ja ulkona viihtyi. Sitten satoi räntää ja nyt taas aurinko paistaa. Lennin talvihaalari on jo jäänyt pieneksi, joten toivottavasti ei tule ainakaan pakkaskelejä enää.

Juttelin yksi päivä koulukaverini, 2-vuotiaan pojan äidin kanssa siitä, missä iässä hänen lapsensa oli oppinut juomaan pillillä. Lennillähän on tällä hetkellä ikää 1v3kk ja sen ikäisenä oli tämä kaverin pikkupoika kyseisen taidon oppinut aikoinaan. Ajattelin, että voitaishan mekin kokeilla, ei siinä mitään menetä ja samana iltana testattiin smoothien juomista pillillä. Ja hyvin sujui. Aluksi poikanen pureskeli pillinpäätä, mutta sitten hoksasi miten homma toimii. Äiti ikuisti tilanteen kameralla ja Lenni taputti itselleen ihan innoissaan. :)

Pillillä juominen siis onnistuu, mutta tätä äitiä huolestuttaa nyt ihan muut asiat. Konsonantit puuttuu edelleen melkeinpä kokonaan Lennin puheesta. Sanoja tulee kyllä, mutta ei niitä varmaan muut edes ymmärrä sanoiksi, kun esimerkiksi "kiitti" on Lennin kielellä "ii-i". (On muuten ihan ylisöpöä kun pikkumies kertoo ruokapöydässä vatsan olevan nyt täynnä sanomalla ii-i.) Suulakihalkion leikkauksesta on melkein 7 kuukautta ja leikkauksen aikaan meille sanottiin ensimmäisten konsonanttien ilmestyvän parin kuukauden kuluttua. Hassua kyllä, jonkinlaisen R-kirjaimen Lenni saa kurlauspäristettyä kurkussaan, mutta se onkin sitten ainoa M-, N- ja J-kirjainten lisäksi, ja sekin tulee vain kun Lenni matkii autojen ääntä. Lennillä on kova tarve jutella ja välillä se selvästi hämmentyy, kun ei ymmärrä miten konsonantteja muodostetaan. Te muut halkiolasten vanhemmat, pitäisikö jo varata aika puheterapiaan vai onko Lenni vielä liian pieni?

*Kurlauspärinä* (eli brumm brumm) vaan. :)

-Emma-

Maalari maalasi taloa...

Mulla menee päivät remonttireiskaillessa koulussa ja illat suunnitellen sisustuksia ja tehden kirjallisia tehtäviä koulua varten. Eikä harmita yhtään! Mä olen löytänyt unelma-alani ja jaksan sen takia panostaa tähän.

Opiskelen siis sisustajaksi Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa eli TAKK:issa. Koulutus kestää vuoden ja puolet siitä on remppahommia, kuten maalaamista, tapetointia, sisärakennustöitä ja laatoittamista. Toinen puolikas sitten opiskellaan valo- ja värioppia, sisustussuunnitelmien tekemistä ja muuta vastaavaa. Me siis toisin sanoen opitaan sekä suunnittelemaan että toteuttamaan ne suunnitelmat. Niin mielenkiintoista ja kivaa!

Mun ryhmä sai tehtäväkseen suunnitella ja toteuttaa sisustuksen TAKKin kehitysjohtajan työhuoneeseen. Jokainen teki oman suunnitelman ja kehitysjohtaja itse valitsi niistä mieluisimman. Olin iloisesti yllättynyt kun mun ja mun hyvän koulukaverin suunnitelmat valittiin puoliksi. Alla olevassa kuvassa on mun planssi ja siitä toteutumatta jää nyt vain valokuvakehys, kalenteri ja koristemaalaukseksi seinälle tarkoitettu puu. Huonekalujen järjestyskin miellytti huoneen asukasta. :)

Päästiin perjantaina jo aloittelemaan työhuoneella maalaamista. Ihan kivaa koulunkäyntiä, etten sanoisi. :)

Lenni voi paksusti. Päivähoidossa menee erinomaisen hyvin ja poikanen aina nauraa ääneen kun viedään se aamulla hoitoon. Lenni on hurmannut kaikki muiden lasten vanhemmatkin, eräskin äiti jää kuulemma aamuisin vartiksi leikkimään Lennin kanssa ennen töihin lähtöä.

Meillä suosituimmat lelut on edelleen autot, mutta kirjojen lukeminen on melkein yhtä kivaa kuin leikkiminen.

Nallet rakentavat -kirja on tällä hetkellä suosikki (siinäkin on niitä autoja...). Lennin juttelu on monipuolistunut päivähoidon aloittamisen jälkeen ja konsonantteja se yrittää kovasti sanoa. L ja T tulevat välillä ihan oikein.

Uusimpia sanoja ovat ää (pää), aia (laiva) ja ämmä (ämpäri).

Vapuksi mennään taas Helsinkiin, mutta sitä ennen mun aika kuluu TAKKin kehitysjohtajan työhuoneella. Keskiviikkona pitäisi olla isoimpien juttujen jo valmiina siellä eli kiirettä pitää. :)

-Emma-

Palmusunnuntai

Jee, pääsiäinen on täällä. Jaksan koristella kotia ainoastaan jouluna ja pääsiäisenä, joten nyt on tiput kaivettu esiin. Oltiin meidän pikkunoidan kanssa virpomassa, vaikkakin taitaa äiti ja isi joutua syömään suurimman osan saaliista. Ihan vaan muutamalla ovella käytiin, mutta hauskaa oli ja Lenni taisi olla vähän ihmeissään koko touhusta. Tämä on kyllä ehdottomasti yksi perinne, joka halutaan pitää hengissä. Muistan jotenkin niin elävästi kun itse kävin lapsena virpomassa ja pajunoksien koristelukin oli jäänyt lihasmuistiin, sen verran sujuvasti se meni. Lennin panos pääsiäiskoristeluihin oli Mignon-munan maalaaminen sormiväreillä.

Siitä tuli kyllä hieno.

Lauantaina käväistiin Helsingissä SUHUPO ry:n hallituksen kokouksessa. Sain luvan ottaa kuvan blogia varten kyseisestä tapahtumasta. ;)

Juteltiin tärkeistä asioista ja ollaan miehen kanssa niin innoissamme kaikista jutuista mitä on kehitteillä Suhupossa. Potilasjärjestöjen toiminta on kyllä tärkeää. Suhupon nettisivuille pääset tästä.

Oon kuullut tosi paljon positiivista palautetta tästä blogista viime aikoina, suuri kiitos kaikille.

Tällaista vertaistukea olisin itse kaivannut silloin, kun saatiin tietää, että Lennillä on halkio.

Toivottavasti blogistani on apua siinä samassa tilanteessa tällä hetkellä oleville. :)

Ihanaa pääsiäisen aikaa!

-Emma-

Lauantaita

Lennin ensimmäinen viikko päivähoidossa on nyt ohi ja hyvin meni. Perhepäivähoitaja kehui pikkumiehen maasta taivaisiin ja isi ja äiti on taas niin ylpeitä. Yllättävän helposti on sujunut meidän uudenlainen arki. Uusissa aamu- ja iltapäivärutiineissa on vähän opettelemista, mutta Lenni ei ole moksiskaan. Ainoa mikä harmittaa on se, ettei iltaisin ole tarpeeksi aikaa leikkiä poikasen kanssa, kun se pitääkin nyt laittaa niin aikaisin nukkumaan. Viikonloput onkin nyt meidän perheaikaa ihan eri tavalla kuin ennen. Mies joutui  lauantaiksi töihin, mutta on tehnyt hyvää olla Lennin kanssa kahdestaan. Aamu alkoi leikeillä, telkkarin lastenohjelmilla ja kodin siivoamisella (Lenni osasi hienosti auttaa äitiä pölyjen pyyhkimisessä). Ihana pitkä kävelylenkki aurinkoisessa säässä ja leikkipuiston riemuja.

Mulla vähän niin kuin alkoi viikonloppu jo perjantaina, kun ei tarvinnut kouluun mennä, vaan sen sijaan tehtiin parin koulukaverin kanssa roadtrip Uuteenkaupunkiin. Meidän ryhmätyön aiheeksi oltiin päätetty sisustussuunnittelija Tuija Talvitien haastattelu, joka videoitiin ja näytetään sitten meidän muulle luokalle. Päästiin ihastelemaan Tuijan ihanaa kotia, joka on valittu Suomen kolmanneksi kauneimmaksi. Tuijan blogiin pääset tästä: http://muotoseuraafunktiota.blogspot.fi/ ja Sisustussuunnittelu Talvitie Designin nettivisivuille tästä: http://www.talvitiedesign.com/sisustussuunnittelu-talvitie-design.html. Oli innostava ja motivoiva reissu.

Huomenna sitten meidän perhe käy katsastamassa Andy Warholin näyttelyn Sara Hildénin taidemuseossa.

Näyttelystä on infoa täällä: http://www.tampere.fi/sarahilden/nayttely.html.

Yksi parhaista puolista meidän kodissa on valoisuus. Ikkunat on isoja ja niitä on talon kahdelle puolelle. Aurinko paistaa koko päivän sisään. Tykkään.

Aurinkoista viikonloppua!

-Emma-

Miesten kesken

Sain tilaisuuden olla Lennin kanssa kaksin Lennin viimeisenä päivänä ennen päivähoitoon siirtymistä. Se oli kuitenkin erilaista kuin viikonloppuisin – vain me kaksi. Emma oli jo lähtenyt kouluun, eikä ollut pilaamassa aamurutiineitamme, joihin kuului muun muassa kalsareissa kekkulointi.

 

Tein aamupuuron ja join kahvia. Aamupalan jälkeen lähdimme perhekerhoon kälyni ja veljenpoikani kanssa. Eipä siellä muita isiä näkynyt, mutta ei tuo haitannut, koska yleensä minulla on enemmän keskusteltavaa naisten kuin miesten kanssa. En seuraa urheilua, en tunne autoja. Yhteisten puheenaiheiden keksiminen miesten kanssa on aina ollut vaikeampaa.

Kerhossa Lenni oli kuin kala vedessä, leikki toisten lasten kanssa eikä arastellut missään vaiheessa. Helppohan siinä oli isän olla. Juttelin toisten äitien kanssa lapsista, ja se tuntui ah! niin luonnolliselta.

Kotona laitoin Lennin päikkäreille, mutta ei se halunnut vielä nukkua, vaikka menikin tavalliseen aikaan petiin. Isin kanssa oli kivempaa. Siinä sitten leikittiin (kalsareissa jälleen). Autot ovat Lennin mielestä se kovin juttu, ja nyt on kuvioihin tullut mukaan myös pehmomiekka. Sen käyttöä harjoiteltiin. Sitten päikkärit jo kelpasivatkin. 

Jossain vaiheessa äiti tuli koulusta, ja mummokin tuli kahville. Kauhean lyhyeltä se yhteinen aika Lennin kanssa jäi sitten lopultakin tuntumaan. Onneksi – kyllä, onneksi – Lennillä oli syntyessään halkio, eikä Emma voinut imettää. Pulloruokinnan ansiosta sain hoitaa Lenniä aivan kuten Emmakin, enkä siis vain vaihtaa niitä kuuluisia kakkavaippoja. 

Viime aikoina minun ja Lennin suhteeseen on tullut erityistä syvyyttä. Meillä on kivaa yhdessä. Välillä sitä joutuu olemaan kenkku isi, joka pukee, pesee hampaat ja komentaa. Mutta se nyt on pikkujuttu meidän molempien mielestä. En edes yritä kuvailla, miltä tuntuu, kun Lenni oppii uusia asioita, auttaa kotitöissä tai tulee halaamaan. Rakkaus on tunne, ei sille ole sanoja. 

-Santeri-

Lukulistalla

On ollut melkoista menoa tämä viikko. Maanantaina alkoi mun opiskelut ja Lenniä on ollut hoitamassa

vuorotellen mummi ja täti. Huomenna on sitten miehen vuoro jäädä pojan kanssa kotiin. Hoitopaikassaan

Lenni aloittaa ensi viikolla, joten oli nyt tällainen kevyt alku meidän arjelle ja Lennikin sai rauhassa totutella

olemaan päivät ilman äitiä.

On ollut kyllä mielettömän kivaa koulussa ja tuntuu, että olen vihdoinkin löytänyt oman alani. Upeeta, että

mulla tämän koulutuksen jälkeen mahdollisuus saada töitäkin sisustusalalta, jotenkin ihan käsittämätöntä.

Alaan liittyvien kirjojen ja lehtien lukeminen on nyt saanut ihan uusia ulottuvuuksia ja olenkin jo haalinut

kaikenlaisia kodin remontoimiseen ja laattatöihin liittyviä kirjoja. Ihan omaksi iloksi (ja tulevaisuuden hyödyksi) vaan.

Vaikka meillä onkin kotona aikamoinen oma kirjasto, niin tuolla Ylöjärven kirjastossa on kiva vierailla.

Kuljeskella, selailla kirjoja, istua välillä lukemaan ja parastahan on valloittaa lastenosasto Lennin kanssa.

Rakennus itsessäänkin on ilo silmälle, oon aina tykännyt siitä tosi paljon.

Mun viimeisimmät kirjastolöydöt on Vicki Iovinen Tyttökavereiden opas taaperovuosiin, Suvi Aholan Kamala, ihana äiti ja Paul Reiserin Lapsekas parisuhde. Kaikkia voin suositella, mutta eniten nauroin ääneen lukiessani Vicki Iovinen tekstiä, että jos sen perusteella haluaa kirjansa valita. :)

 (lainaukset kirjasta Tyttökavereiden opas taaperovuosiin)

 "Taaperot ovat niin rajuja ja arvaamattomia, että me äidit yleensä vain reagoimme kriisiin toisensa jälkeen

emmekä ehdi järjestelmällisesti opettaa lasta ymmärtämään hänelle asetettuja odotuksia ja pitämään niistä kiinni. Jos urheiluaiheisesta vertauksesta on apua, niin ajattele, että pelaat puolustajana taskukokoista Michael Jordania vastaan. Et ehdi lainkaan toimia, vaan pelkästään reagoida."

"Taaperoa kiehtovat toiset ihmiset, etenkin toiset hyvin pienet ihmiset, ja tämä tuottaa meille vanhemmille paljon iloa. Jostain syystä me äidit suorastaan juovumme ihastuksesta, kun lapsemme osoittavat kiinnostusta muita lapsia kohtaan. Meistä tulee näiden minipoliitikkojen kampanjapäälliköitä. Etsimme tuntikausia heille leikkitoveria, sovimme milloin tämä tulee meille leikkimään ja milloin me menemme hänen luokseen, mielistelemme mahdollisten kavereitten vanhempia ja menemme aivan sekaisin taaperoperinteisiin kuuluvien kekkereiden järjestämisestä ja sellaisiin osallistumisesta."

"Taapero liittää aivan tavallisiin esineisiin hyvältä tuntuvaa taikavoimaa. Siksi riepu tai nuhjuinen pehmolelu on hänelle niin rakas. Ainoastaan taaperon äiti voi tuntea alastonta pakokauhua: kun tulemme illalla kotiin hoidettuamme ainakin tuhat asiaa taapero vanavedessämme, huomaamme että kallisarvoinen taikakalu on kadonnut jossain matkan varrella. Olen kirjaimellisesti repinyt keltaisia sivuja soitellessani hätääntyneenä pesulaan ja kemikalioon ja lääkärin vastaanotolle löytääkseni kadonneen rievun ennen nukkumaanmenoaikaa."

Lennille on lainassa kirjastosta ja serkkupojalta aivan ihania kirjoja myös, Aristokatit, Koiramäen lapset ja Näkki, Lapsen oma luontokirja sekä Kurkista ja katso taidetta. Isi ja äitikin lukee näitä mielellään. :)

Lenni-prinsessalta vielä terveisiä kaikille! Mikäköhän tossa mun hiuspannassa sitä niin kiehtoo, kun aina pitää saada se omaan käyttöön. :D

-Emma-