 |
| Kesäiset terveiset Lenniltä! |
maito menee edelleen pääosin ruiskulla suuhun. Olimme nyt kesällä halkioperheiden
tapaamisessa Tampereella ja saimme siellä erittäin ystävälliseltä ihmiseltä (suuren suuri kiitos!)
kaksi Ainun juomanokkaa, joita olemme käyttäneet vaihtelevalla menestyksellä.
Juuri niitä juomanokkia ei kai enää valmisteta, vaikka ne kuulemma erityisesti
halkiolapsilla toimivat hyvin leikkauksen jälkeisissä syömisongelmissa. Yleensä siis,
ja kyllä ne meilläkin ovat olleet avuksi. Paremmin menee maito pullosta juomanokan
kuin tutin avulla. Jos joku halkioperhe niitä nokkia löytää vielä jostain kaupasta, niin
kannattaa siis varmastikin ostaa pois. Ainu valmistaa kuitenkin edelleen muunlaisia
juomanokkia, kovia ja pehmeitä, joten eiköhän valikoimista jotain vastaavaa löydy.
Me ei tiedetty aiemmin edes että on semmoisia olemassa tai että niistä voisi olla
apua, joten toivon että tästä vinkistä olisi jollekulle muulle hyötyä. :)
Imetyksestä ja siis meidän tapauksessa sen mahdottomuudesta olen
jo aikaisemmin kirjoittanut, mutta edelleen välillä huomaan miettiväni asiaa.
Olisinko voinut yrittää vielä enemmän, olisiko se sittenkin voinut onnistua..?
Turha tietysti pohtia tällaisia eikä imetys ole mikään hyvän äitiyden mittari.
Lennin ollessa pienempi, sain muutaman kerran suurta kummastelua osakseni,
kun julkisella paikalla syötin poikaa pullosta. Jopa lähipiirissä jotkut ovat
ihmetelleet, että miksen imetä. On kurja joutua selittelämään asiaa, jolle
ei voi mitään ja siltikään ei aina ole viesti mennyt perille. Joidenkin halkiolasten
kohdalla imetys saattaa onnistua ja se lisää itselleni välillä sitä tunnetta,
että olisiko vain sinnikkäästi pitänyt jatkaa yrittämistä. Mutta kun ei onnistunut
niin ei onnistunut ja vilpittömät onnittelut niille, joilla imetys sujuu.
Ehkä joskus pääsen vielä itsekin sen kokemaan. :)
Imetyksestä ja siis meidän tapauksessa sen mahdottomuudesta olen
jo aikaisemmin kirjoittanut, mutta edelleen välillä huomaan miettiväni asiaa.
Olisinko voinut yrittää vielä enemmän, olisiko se sittenkin voinut onnistua..?
Turha tietysti pohtia tällaisia eikä imetys ole mikään hyvän äitiyden mittari.
Lennin ollessa pienempi, sain muutaman kerran suurta kummastelua osakseni,
kun julkisella paikalla syötin poikaa pullosta. Jopa lähipiirissä jotkut ovat
ihmetelleet, että miksen imetä. On kurja joutua selittelämään asiaa, jolle
ei voi mitään ja siltikään ei aina ole viesti mennyt perille. Joidenkin halkiolasten
kohdalla imetys saattaa onnistua ja se lisää itselleni välillä sitä tunnetta,
että olisiko vain sinnikkäästi pitänyt jatkaa yrittämistä. Mutta kun ei onnistunut
niin ei onnistunut ja vilpittömät onnittelut niille, joilla imetys sujuu.
Ehkä joskus pääsen vielä itsekin sen kokemaan. :)
Lenni on kehittynyt viime aikoina hurjasti.
Ilman tukea istumisen pikkumies oppi pari viikkoa sitten ja nyt onnistuu jo
siirtyminen istuma-asennosta makuulle. Liikkuminen sujuu peruuttamalla ja
eteenpäin ryömiminenkin on ihan käsillä. :)
-Emma-
Voi.. älä harmittele sitä imetystä! Sulla on täysin hyvä syy, ettet pystynyt imettää. :-) pumppaus ei ole niin stimuloivaa, että se pitäisi tuotantoa yllä ilman imetystä. Toivottavasti vielä joskus saat kokea normaalin imetyksen, vaikka kaikki ne on erilaisia. Ja toiset on vaikeampia ja toiset helpompia. Mä imetin Amania yhteensä 10 kk ja eka kk meni rintakumilla. :-) Estaa täysimetän vielä, nyt 5,5kk. Mutta taistelua melkein joka päivä.
VastaaPoistaPääasia että lapsi kasvaa ja on onnellinen. :-)