Lukulistalla

On ollut melkoista menoa tämä viikko. Maanantaina alkoi mun opiskelut ja Lenniä on ollut hoitamassa

vuorotellen mummi ja täti. Huomenna on sitten miehen vuoro jäädä pojan kanssa kotiin. Hoitopaikassaan

Lenni aloittaa ensi viikolla, joten oli nyt tällainen kevyt alku meidän arjelle ja Lennikin sai rauhassa totutella

olemaan päivät ilman äitiä.

On ollut kyllä mielettömän kivaa koulussa ja tuntuu, että olen vihdoinkin löytänyt oman alani. Upeeta, että

mulla tämän koulutuksen jälkeen mahdollisuus saada töitäkin sisustusalalta, jotenkin ihan käsittämätöntä.

Alaan liittyvien kirjojen ja lehtien lukeminen on nyt saanut ihan uusia ulottuvuuksia ja olenkin jo haalinut

kaikenlaisia kodin remontoimiseen ja laattatöihin liittyviä kirjoja. Ihan omaksi iloksi (ja tulevaisuuden hyödyksi) vaan.

Vaikka meillä onkin kotona aikamoinen oma kirjasto, niin tuolla Ylöjärven kirjastossa on kiva vierailla.

Kuljeskella, selailla kirjoja, istua välillä lukemaan ja parastahan on valloittaa lastenosasto Lennin kanssa.

Rakennus itsessäänkin on ilo silmälle, oon aina tykännyt siitä tosi paljon.

Mun viimeisimmät kirjastolöydöt on Vicki Iovinen Tyttökavereiden opas taaperovuosiin, Suvi Aholan Kamala, ihana äiti ja Paul Reiserin Lapsekas parisuhde. Kaikkia voin suositella, mutta eniten nauroin ääneen lukiessani Vicki Iovinen tekstiä, että jos sen perusteella haluaa kirjansa valita. :)

 (lainaukset kirjasta Tyttökavereiden opas taaperovuosiin)

 "Taaperot ovat niin rajuja ja arvaamattomia, että me äidit yleensä vain reagoimme kriisiin toisensa jälkeen

emmekä ehdi järjestelmällisesti opettaa lasta ymmärtämään hänelle asetettuja odotuksia ja pitämään niistä kiinni. Jos urheiluaiheisesta vertauksesta on apua, niin ajattele, että pelaat puolustajana taskukokoista Michael Jordania vastaan. Et ehdi lainkaan toimia, vaan pelkästään reagoida."

"Taaperoa kiehtovat toiset ihmiset, etenkin toiset hyvin pienet ihmiset, ja tämä tuottaa meille vanhemmille paljon iloa. Jostain syystä me äidit suorastaan juovumme ihastuksesta, kun lapsemme osoittavat kiinnostusta muita lapsia kohtaan. Meistä tulee näiden minipoliitikkojen kampanjapäälliköitä. Etsimme tuntikausia heille leikkitoveria, sovimme milloin tämä tulee meille leikkimään ja milloin me menemme hänen luokseen, mielistelemme mahdollisten kavereitten vanhempia ja menemme aivan sekaisin taaperoperinteisiin kuuluvien kekkereiden järjestämisestä ja sellaisiin osallistumisesta."

"Taapero liittää aivan tavallisiin esineisiin hyvältä tuntuvaa taikavoimaa. Siksi riepu tai nuhjuinen pehmolelu on hänelle niin rakas. Ainoastaan taaperon äiti voi tuntea alastonta pakokauhua: kun tulemme illalla kotiin hoidettuamme ainakin tuhat asiaa taapero vanavedessämme, huomaamme että kallisarvoinen taikakalu on kadonnut jossain matkan varrella. Olen kirjaimellisesti repinyt keltaisia sivuja soitellessani hätääntyneenä pesulaan ja kemikalioon ja lääkärin vastaanotolle löytääkseni kadonneen rievun ennen nukkumaanmenoaikaa."

Lennille on lainassa kirjastosta ja serkkupojalta aivan ihania kirjoja myös, Aristokatit, Koiramäen lapset ja Näkki, Lapsen oma luontokirja sekä Kurkista ja katso taidetta. Isi ja äitikin lukee näitä mielellään. :)

Lenni-prinsessalta vielä terveisiä kaikille! Mikäköhän tossa mun hiuspannassa sitä niin kiehtoo, kun aina pitää saada se omaan käyttöön. :D

-Emma-