Joulu on kerran vuodessa vaan (ONNEKSI)

Olipa ihana joulu, mutta nyt voi huokaista helpotuksesta; se on ohi.

En olis jaksanut enää yhtään kinkkua tai laatikoita tai joululaulua.

Joulu on paras aika vuodesta, mutta onneksi se on vain kerran vuodessa.

Toisaalta on hyvä, että joulua juhlitaan kolme päivää, koska yhdestä päivästä

tulisi vain paha mieli, kahden päivän jälkeen jäisi kaipaamaan lisää ja neljä

päivää olisi vain ihan liikaa. Nyt palaa mielellään takaisin arkeen, vaikka toki

meillä pärähtää samantien käyntiin Lennin synttärivalmistelut. Onneksi ukkeli

ei syntynyt laskettuna päivänään eli 27.12, olisi tullut vähän kiire heti joulun

jälkeen järjestää ne pippalot...

Meidän aatto alkoi perinteisesti puurolla, Lumiukolla ja Joulurauhan julistuksella.

Sitten oli vuorossa perheille suunnattu jumalanpalvelus ja mummini haudalla käynti.

Napattiin mukaan mun äiti ja sisko ja tultiin meille ateriaa valmistelemaan.

Siskon kanssa hoidettiin kattaus- ja koristelupuoli, äiti ja mies raatoivat keittiössä.

Hävettää, mutta enpä ole koskaan ennen tajunnut, että miten paljon tekemistä

joulussa on. Kyllä ne on ne vanhukset olleet, jotka on jouluruoat ja kaikki valmistaneet

samalla kun me lapset ollaan maattu sohvalla ja katsottu telkkaria. Hyviä neuvoja ja

vinkkejä saatiin äidiltäni, joten ehkä tulevat joulut menee vähän sujuvammin.

Vähän ennen ruokailua saatiin paikalle vielä mun isä, veli ja mummo. Syötiin,

nautittiin ja päästiin rentoutumaan. Illan odotetuin vieras saapui myös punaisessa

asussaan, harmi vaan kun pojan ukki oli just silloin viemässä roskia. ;)

Rakastan lahjojen antamista, mutta onhan se pakko myöntää, että niiden saaminenkin

on ihan kivaa. Nyt ensimmäistä kertaa ikinä meinasin unohtaa avata omat lahjani, kun

olin niin täpinöissäni Lennin saamista paketeista. Voi mitä kaikkea kivaa pikkupoika

saikaan; Duploja, vauvapulkan, vaatteita, kirjoja, Brion junaradan, oman kokkaus-

setin, kerhotossut, sisustusjuttuja tulevaan huoneeseensa, palikoita, autoja...

Suuri kiitos kaikille Lennin puolesta.

Itse sain mm. Anja Snellmanin Pääoma-kirjan, joka on tullut jo melkein
luettua. Siitä kirjoitan sitten jossain vaiheessa enemmänkin.

Joulupäivä vietettiin enoni luona. Tapaninpäivänä miehen vanhemmat tulivat

meille syömään ja sen jälkeen siirryttiin mun vanhempien luokse kahville ja 

moikkaamaan tätini perhettä ja ukkiani. Meillä oli siis joulu neljän sukupolven

kesken. Lenni on isovanhempieni ensimmäinen lapsenlapsenlapsi ja mummoa

naurattikin kutsua omaa poikaansa ukiksi. :)

Askartelin Lennin kanssa jouluaatoksi jokaiselle vieraalle pienen lahjan jo

ruokailun yhteydessä annettavaksi. Ukille tehtiin vihreällä sormivärillä

sormenjälkijoulukuusi, tädille sormivärien ja maalarinteipin avulla

 joulukuusitaulu, enolle sormiväreillä ja pääsiäistipulla Hämmentävää

joulua-kortti, isomummolle jalan- ja kädenjäljistä valkoisen sormivärin

avulla enkelikortti ja mummille vihreästä Cernit-massasta ja punaisista kulkusista

mistelinoksakoriste.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille lukijoille!

-Emma-