Ruokailu

Halkiosta johtuen Lennin syöminen oli aluksi hieman haastavaa.

Olin niin väsynyt synnytyksen jälkeen, että nukuin aika pitkään ja sillä aikaa

osaston hoitajat syöttivät Lenniä tuttipullolla, rinnalle häntä ei edes

yritetty saada aluksi. Olin tosi tietämätön vauvoista ja kun hoitajat sanoivat, että vauva syö noin neljän tunnin välein, niin luulin, että useammin ei saa syöttää.

Sairaalassa ollessamme pullon tuttina oli vellitutti (ilman mitään ristiviiltoja)

ja Lenni oli kiukkuinen, kun ei saanut syötyä kunnolla. Määrät olivat aluksi

tosi pieniä, mutta luulimme, että Lenni ei enempää halua syödäkään,

kun hän alkoi kränisemään kesken ruokailun.Nyt ymmärrän tietysti, että se johtui turhautumisesta, kun maitoa ei tullut kunnolla vääränlaisesta tutista johtuen.

Imettää yritin rintakumin avulla, mutta ei se onnistunut.

Sairaalassa Lenni sai luovutettua äidinmaitoa ja kotona ollessamme lypsin

omaa maitoa, jota tosin ei missään vaiheessa hirveästi tullut ja lopetinkin

koko homman vähän ennen kuin Lenni täytti kaksi kuukautta.

Korvikkeella on nyt menty kokonaan sen jälkeen.

Pian kotiutumisemme jälkeen tajusimme myös, että maitoa tulee pullosta tosi

huonosti ja teimme ristiviillon vellituttiin. Syöminen nopeutui ja helpottui heti.

Sen jälkeen ei ole mitään ongelmia oikeastaan ollutkaan.

Lenni päivän ikäisenä isin hellässä huomassa. :)

Halkiovauvoilla usein menee enemmän ilmaa vatsaan syödessä,

mutta Lenni on suuremmilta vatsavaivoilta onneksi säästynyt.

Välillä vähän kipristää vaan. 

Soseet aiotaan aloittaa neuvolan ohjeiden mukaan ja saa sitten nähdä,

että ilmaantuuko niiden kanssa jotain uusia ongelmia. :)

Tässä syömisjutussa hyvä puoli on se, että voimme miehen kanssa

osallistua tasapuolisesti Lennin syöttämiseen. Ainoa asia, mikä

harmittaa on se, että olisin halunnut imettää ja lypsämisestäkin

luopuminen oli aika kova paikka.

Noh, kaikkea ei voi tässä elämässä saada. :)

Tässä vielä ihana laulu, jota on tullut kuunneltua viime aikoina paljon.

Kyseessä siis Jukka Kuoppamäen Pieni mies.

-Emma-